Tag: sähköauto

Sähköauto talvella

Sähköauto talvella

Olemme nyt ajelleet pelkillä täyssahköisillä autoilla hiukan alle puoli vuotta. Yksi asia mikä mietitytti autoa hankkiessa oli se, että millainen on sähköauto talvella. Miten akusto reagoi pakkaseen? ja miten mahtaa pörssisähkön hinta heilahdella ja sen vaikutus ajamisen kustannuksiin.

Sähköauto talvella.

Pakkanen ja ajomatka

Etelä-Suomikin sai kokea alle -20 asteen lämpötilat vuoden vaihteessa. Pakkasen kyllä huomasi myös sähköautossa. Lämpömittarin näyttäessä -25 astetta putosi auton käyttömatka puoleen kesän lukemista. Kesällä täydellä akulla pääsee yli 300 kilometriä, ja kovilla pakkasilla range putosi 170 kilometrin hujakoille. Osittain varmasti vaikuttaa kylmyyden vaikutus akkuun, mutta erityisesti kulutus näytti nousevan pakkasen myötä. Toinen kylmyydestä johtuva ominaisuus liittyy auton lämmittimeen. Sähköautossa lämmittimenä toimii ilmalämpöpumppu ja pakkaslukeman ollessa -20 tai kylmempää huomasi pumpun tehon laskevan selvästi. Auto kyllä lämpeni, mutta pumppu sai huutaa koko ajan.

Ilman lämmetessä -15 asteen paikkeille nousi auton range jo huomattavasti, ja odotettava matka nousi yli 220 kilometrin. Samoin parani myös lämmittimen tehosuhde. Samaan tapaan pakkaslukemien lämmetessä yksinumeroisiin lukemiin, nousee myös täyden akun range. Suojakeleillä päästään jo lähelle 300 kilometriä.

Sähköauto talvella.

Talven lataukset ja pörssisähkö

Edellisen talven korkeat sähkön hinnat olivat myrkkyä myös sähköauton lataajille. Täyssähköauton lataaminen on kuitenkin merkittävä sähkön kuluttaja, ja etenkin talvella autoa saa ladata tiheämmin kuin kesällä. Tänä talvena pörssisähkön hinnat ovat pysyneet varsin maltillisina, kuten loppukesästä monessa lähteessä ennakoitiinkin. Sähkön hinta on myös usein ollut yö aikaan edullisimmillaan. Sähköauton lataamisen osalta usein voi valita mihin aikaan latauksen käynnistää, ja siten ohjata latauksen edullisimmille ajoille. Monesti ajoituksella on voinut jopa puolittaa latauksen kustannuksen saman päivän sisällä.

Pääsääntöisesti olemme edelleen ladanneet kotilaturilla, joka on etenkin yöaikaan ollut selvästi edullisempi kuin kaupalliset laturit. Muutaman kerran resissussa olemme turvautuneet kaupallisiin latureihin, ja tammikuun alussa kokeilimme ensimmäisen kerran myös pikalaturia. Pikalaturi yllätti positiivisesti. Automme on hiukan vanhempi ja siten auton sisäänrakennetun laturin teho ei vastaa nykyajan autoja. Pikalaturilla lataus onnistuu kolme kertaa nopeammin kuin tavallisella tai kotilaturilla. Vaikutti siltä, että auton akusto myös pystyi ottamaan pikalaturin tasavirtaa sisään tehokkaammin myös latauksen loppuvaiheessa.

Sähköauto talvella.

Sähköauto talvella toimii varsin hyvin. Erityisesti oikein kylmillä ilmoilla pitää matkat vain suunnitella hiukan tarkemmin, ja miettiä missä lataa matkalla.

Yksityisleasing

Yksityisleasing

Vaihdoimme perheen molemmat autot hiljattain. Toisen kohdalla muutoksen aiheutti vanhan auton hajoaminen. Toisen auton kohdalla vaihto ei vielä ollut pakollinen, mutta auto alkoi saavuttaa sen iän, jossa riski kalliille huolloille kasvaa huomattavasti. Polttoaineen hintojen säilyminen kahden euron tuntumassa antoi omalta osaltaan sysäyksen sähköautoiluun siirtymiseen. Kakkosauton kohdalla päädyimme työsuhdeautoon. Ykkäsauton kanssa mietimme vakavasti eri yksityishenkilön rahoitusmahdollisuuksia. Perinteisesti auto on ostettu vaihtamalla vanha auto ja ottamalla välirahalle rahoitus autoliikkeen kautta. Vaihtoehtona päädyimme tutkimaan toimisiko yksityisleasing meille vaihtoehtona.

Yksityisleasing. Uusi EQC

Rahoitusmalleja mietittäessä, yhtenä poikkeuksena aiempiin autojen hankintoihin, huolenpitosopimus nousi yllättävän tärkeäksi tekijäksi. Aiemmin etenkin uusien ja uudehkojen autojen kohdalla emme ole pitäneet huolenpitosopimusta, joka sisältää huollot ja tekniset korjaukset, kovinkaan tärkeänä. Olemme luottaneet takuuseen sekä autojen yleiseen laatuun. Yleensä kaikki onkin mennyt hyvin, mutta muutamia poikkeuksiakin vuosien varrelle mahtuu. Automerkki ja malli oli laskelmia tehdessä jo lukkoon lyöty, ja siten mallien kustannusvaikutusten arviointi voitiin tehdä.

Siinä se odottaa, EQC.

Autolaina vai yksityisleasing

Ykkösauton rajautuessa Mercedekseen, ei autoliikkeissä ollut hirveästi valintaa. Tämä myös osaltaan rajoitti toimijoita, joiden kautta rahoitus tai yksityisleasing onnistuisi. Yksityisleasingissa muutamia vaihtoehtoja löytyi. Yksityisleasingeja tutkaillessa kannattaa tarkistaa mitä palveluun kuuluu, sillä osassa ei esimerkiksi huollot olleet mukana hinnassa. Veholta löytyy yksityisleasing uusille autoille Veho GO palveluna, nyt uutena oli tullut mukaan myös käytettyjen autojen leasing mukaan palveluvalikoimaan. Saimme tarjouksen sekä omistus- että leasing versiosta, sisältäen Vehon huolenpitopalvelun. Vertailuissa ei isoa eroa hinnassa ollut, leasingin ollessa kuukausitasolla hiukan halvempi. Yksityisleasing vaikuttaa olevan edullisempi kuukausihinnaltaan, mikäli kilometrit pysyvät 10-20 tuhannen vuosittaisen kilometrin hujakoilla.

Yksityisleasing.

Molempien rahoitusmallien yhteydessä meillä oli mahdollisuus myydä nykyinen auto vaihdossa. Vaihtohinnan kohdalla viimeistään tuli selväksi, ettei auton omistaminen ole kovin hyvä bisnes. Vaikka arvoa vielä olikin, oli se kuitenkin sulanut turhan nopeasti. Lainarahoituksen yhteydessä vaihtoauton hinnassa on kuulemma hiukan enemmän liikkumavaraa kuin leasingissa, mutta ei sekään tuhansia euroja olisi. Lainarahoituksessa vanhaa autoa käytetään perinteisesti pienentämään lainoitettavaa osuutta. Myös leasing vaihtoehdossa kuukausierää voi pienentää laittamalla vanhan auton hinnan osaksi rahoitusta, mutta se ei ole välttämätöntä. Niinpä päädyimme kokeilemaan yksityisleasing vaihtoehtoa, sillä se vaikutti kokonaisuutena pitkällä aikavälillä taloudellisemmalta. Ykstyisleasing on meille osa huolettomuutta, meidän ei tarvitse miettiä auton arvonalentumista tai huoltokuluja.

Siirtyminen sähköautoiluun

Siirtyminen sähköautoiluun

Jonkin aikaa sitten kirjoittelimme perheen kakkosauton hajoamisesta ja sitä kautta siirtymisestä sähköautoiluun. Vaikka kakkosauton tilalle hankittu ID.3 on mukava auto ajaa ja täyttää kakkosauton paikan hienosti. Huomaa hintahaitarin alapään valinnan olevan selkeästi pikkuauto. Myös sisustus ja tuntuma yleisesti ovat linjassa hinnan kanssa. Sähköllä ajelu osoittautui kuitenkin varsin mukavaksi, auto reagoi hyvin ja hiljaisuus on oma plussansa. Aika nopeasti perheessämme heräsi keskustelu, josko olisi aika harkita myös ykkösauton vaihtaminen sähköiseen.

Siirtyminen sähköautoiluun. ID3

Plug-in hybridi

Mercedeksen GLC plug-in hybridi on ollut mukava auto ajella, ja bensamoottori sähkömoottorin kaverina on ollut erittäin positiivinen kokemus. Kokemukseen on varmasti vaikuttanut myös Mercedeksen yleisesti korkea laatu. Vuosimallin 2017 GLC plug-in hybridin akku vain on turhan pieni. Yhdellä latauksella on päässyt hiukan yli tai alle 20km. Toki kilometri määrä on tuosta hiukan noussut sitä mukaan miten auto on pystynyt lataamaan jarrutuksista lisää toimintamatkaa. Pääosin autolla ajeltiin pk-seudulla työmatkoja ja lasten harrastusmatkoja. Keskimääräinen bensan kulutus autolla oli 5,5-6 litraa/100km. Meidän ajomäärillä autoa sai tankata viikottain, noin 80€ kerralla. 1,9 €/litra hinnalla GLC:lle tulisi noin 11€/100km kustannusta, ilman sähkölatauksen hintaa. Noin 8 kW akun lataaminen täyteen keskimääräisellä 10c/kWh hinnalla olisi alle euron. Julkisissa latureissa hinta olisi noin kolminkertainen.

Siirtyminen sähköautoiluun. EQC

Sähköautoiluun

Yli kuuden vuoden ikä ja mahdolliset tulevat huoltokustannukset saivat meidät miettimään GLC:n vaihtoa joko uudempaan Mercedeksen GLC:n tai sitten täysähköiseen EQC:n. Merkistä ei hirveästi tarvinnut keskustella, Mersu on osoittautunut meidän käyttöön erittäin mukavaksi autoksi.

Auton huoltokulut ovat osoittautuneet suurimmaksi yllätyseräksi auton omistamisessa. Aiemmassa Audi Q7:ssa niitä meidän kohdalle sattui todella paljon. Vaikka autoa huollatettiin hyvässä huoltamossa, joka ei ollut Audin virallinen huolto, tuli ylimääräisiä kuluja useita tuhansia. Niinpä tällä kertaa auton vaihtoon lähdettiin kahdella vaihtoehdolla. Joko auto hankittaisiin rahoituksella ja autoon otettaisiin huolenpitosopimus, tai sitten kokeiltaisiin yksityisleasingia. Tällä kertaa päädyimme yksityisleasingiin, siitä oma kirjoitus myöhemmin.

Laskeskelimme, että GLC:n huoltoihin pitää laskea vähintään 400-500 euroa vuodessa, ja sen lisäksi on vielä suuri riski (meidän tuurilla suuri riski), että jotain kallista hajoaa ja puhutaan muutamasta tuhannesta eurosta helposti. Polttoaineisiin GLC:n kanssa normaalisti menee 300-350€/kk, eikä polttoaineen hinta taida laskea tulevaisuudessakaan. EQC:n kohdalla bensakulujen tilalle tulee toki latausmaksut. EQC:n keskikulutus on 20-25 kWh/100km, tulisi vertailevaksi käyttöhinnaksi parista eurosta noin 8 euroon (julkiset laturit). Etenkin oman laturin kanssa voi lataamisen ajoittaa halvoille tunneille, ja hyödyntää aurinkopaneelien energiaa, niin käyttökustannusten pitäisi laskea huomattavasti.

Sähköautojen latauspaikka.

Lyhyellä kokemuksella siirtyminen sähköautoiluun on ollut positiivinen kokemus. Lähiaikoina tulossa kirjoitusta ykstiyisleasingista ja todennäköisesti myös päivitystä sähköautoiluun kunhan kelit hiukan kylmenevät ja muutenkin kokemusta latailusta kertyy.

Sähköauto

Sähköauto

Sähköauto.

Sähköauto on ollut mietinnässä jo jonkin aikaa, mutta autojen korkeahkot hinnat ovat vielä rauhoittaneet mieltä hankinnan osalta. Tänä kesänä vanha uskollinen 2006 vuoden Audi päätti sanoa sopimuksen irti, toki tämäkin tapahtui noin viikko hyväksytyn katsastuksen jälkeen. Audissa vaikuttaisi olevan jokin sähköpuolen vika, jonka korjaamista vielä mietimme. Kakkosauton hajoaminen pakotti miettimään miten satunnaiset toisen auton tarpeet katetaan.

Melko nopeasti tulimme yhteiseen ymmärrykseen, että toinen auto tarvitaan ja toinen auto olisi sähköauto. Taustalla mielessä vielä kiersi hiukan varasuunnitelmana normaali polttomoottoriauto, jos ei sopivaa sähköautoa löydy. Aloimme tutkailla sekä uusien että käytettyjen autojen markkinaa. Hyvin pian tuli selväksi ettei kohtuuhintaista käytettyä sähköautoa ole tarjolla. Taitavat olla vielä sen verran uusia ettei autoja ole kovin paljoa jälkimarkkinoilla ja nekin jotka sieltä löytyy ovat vielä arvossaan. Samalla aloimme myös haastaa ajatuksiamme auton hankinta-/ omistustavasta. Meillä on aiemmin ollut työsuhdeautojakin, mutta pääsääntöisesti autot ovat olleet omia. Varsinkin kakkosauton kohdalla vakavasti pohdimme erilaisia yksityisleasing vaihtoehtoja. Leasingin suurin hyöty meidän ajatuksissa on huolettomuus, kun huollot ja korjaukset kuuluvat hintaan. Leasingien suurin haittapuoli on ollut niiden hinta. Henkisesti on myös tullut ajateltua, että omasta autosta jää vielä pääomaa seuraavaan autoon. Monesti emme ole saaneet perusteltua itsellemme hintaeroa leasingin ja perinteisen lainarahoituksen välillä, oletuksena kuitenkin uudehkon auton ei pitäisi juuri ylimääräisiä korjauksia tarvita.

Sähköauto. ID3

Työsuhdeauto

Kuin sattumalta oli toisen meistä työpaikalla juuri vapautumassa pieni sähköauto työsuhdeautoksi. Työsuhdeauto vapautui kesken kauden, joten tässä kohtaa ei tarvitse edes sitoutua kuin vajaaksi vuodeksi. Vuoden kokeiluaika onkin tässä kohtaa oikein sopiva, kun mietimme miten jatkamme kahden auton politiikkaa. Josko pian olisi aika vaihtaa myös ykkösauto hybridistä täyssähköön. Tässä kohtaa ei myöskään kannata aliarvioida hyötyä, että auton sai alle nopeasti, käytännössä heti lomien jälkeen. Työsuhdeauto osoittautui tässä kohtaa myös kaikkein edullisimmaksi vaihtoehdoksi, etenkin kun 2021-2025 ajalle on käyttöetuautoille myönnetty erillinen 170€/kk alennus verotusarvoon. Vapaalle autoedulle alennus olisi 290€/kk, mutta työnantajan autopolitiikassa sallitaan vain käyttöetu. Meidän VW ID.3:ssa verotusarvo on hiukan yli 400€/kk, sisältäen vakuutukset, huollot, renkaanvaihdot sekä ulkopesun pari kertaa kuukaudessa.

Sähköauto. ID3

Kokemuksia ID.3:sta

Muutaman viikon ajelun jälkeen ID.3 on ehkä jopa yllättänyt positiivisesti. Kulutus on kaupunkiajelussa melko maltillisen oloinen alle 15 kWh/100km. Pörssisähkön ja aurinkopaneelien myötä ajamisen kustannukset vaihtelevat. Laskiessa kaupallisten latauspisteiden noin 30 c/kWh hinnalla, ajamisen hinnaksi tulee 4,5 €/100km (vertailuna polttomoottorilla noin 1,9€/l ja kulutus 6 l/100 km vastaava luku on 11,4 €/100km). Kotona ladattaessa sopivalla ajoituksella saa auton latauksen kulut vähintään puolitettua.

ID.3 on kohtuullisen hiljainen hintaansa nähden. Auto on myös mukava ajella pääkaupunkiseudulla, joskin aluksi nopeuden säätely vaatii hiukan tarkkaavuutta kun ei ole moottorin ääntä johon on tottunut. Autossa on mukavasti varustelua kuten adaptiivinen vakionopeuden säädin ja kaistavahti. Pienen miinuksen saa automatiikan ohjelmointi, auto ei aina tunnista oikein nopeusrajoituksia, etenkään aluerajoituksia. Vakionopeudensäätimen kanssa ajellessa auto saattaa myös tulkita joitakin mutkia hiukan tiukemmiksi ja ehdottaa nopeuden hidastamista liiaksikin.

Sähköauto

Kaiken kaikkiaan sähköauto on osoittautunut ainakin kakkosautona varsin hyväksi ratkaisuksi. ID.3 on sopivan tilava kuskaamaan lasten harrastusvälineet. Yli 300 km ajomatka riittää pk-seudulla hyvin, ja tarvittaessa latureita on hyvin matkan varrella.

Sähköauton hankinta

Sähköauton hankinta

Sähköauton hankinta.

Perheellämme on kaksi autoa. Toinen on plug-in hybridi, jonka toisena käyttövoimana on bensiini. Toinen auto on vanhempi bensamoottorilla varustettu pikku Audi. Audi hankittiin aikoinaan kakkosautoksi. Tarvitsimme manuaalivaihteisen auton, jolla poikamme opetteli ajamaan. Opetusluvalla opetettaessa autoon piti asentaa lisäjarrupoljin. Inssiä varten auton oli syytä olla manuaalivaihteinen, muuten ajokorttiin olisi tullut rajoite jonka myötä saisi ajaa vain automaattivaihteisia autoja. Nyt Audilla alkaa olla ikää jo yli 15-vuotta, joten vaihto alkaa olla jossain vaiheessa ajankohtaista. Kakkosautolla ajetaan melko vähän, ja sekin ajelu on pk-seudulla töihin tai lasten harjoituksiin ajelua. Niinpä Audin korvaajaksi on mietinnässä sähköauton hankinta.

Sähköauton hankinta.

Ajatuksia sähköautoilusta

Olemme sähköautoilun kannattajia sen käytön päästöttömyyden vuoksi, ottamatta kantaa valmistuksen tai sähköntuotannon päästöihin. Olemmekin olleet tyytyväisiä nykyiseen plug-in hybridiin. Vaikka nykyisen auton akku onkin varsin pieni nyky mittapuulla, vaikuttaa sekin jo merkittävästi bensan kulutukseen. Seurannan perusteella ja arvioimalla vastaavan kokoisen auton kulutusta, vaikuttaisi hybridi säästävän 3-4 litraa/100 kilometrillä.

Sähköauton kohdalla suurimmat mietteet liittyvät auton käyttömatkaan. Molempien autojen vaihtoa sähköisiin emme ole vielä miettineet, sillä pidempien matkojen osalta auton lataaminen mietityttää. Vaikka latausverkosto alkaa jo olla varsin laaja, ja monet ovat ajaneet täyssähköisillä ympäri Suomea, asia vielä mietityttää. Monessa paikassa latureita on vain muutama, ja sitä myöden kun sähköautojen määrä lisääntyy, riski sille että kaikki latauspaikat ovat varattuina kasvaa. Ruuhkaisissa paikoissa näkee myös kuinka tavallisilla autoilla pysäköidään latauspaikoille. Myös lataamisen kesto vaikuttaa päätökseen.

Viime vuotisen sähkön hinnan nousu on nostanut sähköautolla ajamisen kustannuksia. Ajelu on silti edullisempaa kuin bensa-autolla. Sadan kilometrin matkaa varten bensa-autolla, joka kuluttaa 9 litraa/100 km, nykyisellä bensan hinnalla menee 15-20€. Vastaavan matkan pääsee sähköautolla muutamalla eurolla (n. 14 kWh ja 0,22€/kWh). Matka halpenee vielä entisestään, jos lataa kotona ja omaa edullisen sähkösopimuksen tai ajoittaa latauksen halvoille tunneille.

Sähköauton hankinta.

Kakkosautoksi täyssähköinen auto olisi varsin mainio valinta. Ajomatkat pysyvät melko lyhyinä, ja auton saa ladattua kotona rauhassa täyteen. Jos tällä hetkellä vaihtaisimme tai hankkisimme kakkosautoa, olisi sähköauton valinta hyvin selkeä.

Latausasema sähköautolle

Latausasema sähköautolle

Latausasema sähköautolle.

Vaihdoimme edellisen bensasyöpön automme uudempaan ja vähemmän kuluttavaan keväällä 2019. Auton vaihdon yhteydessä mietimme paljon myös erilaisia sähköautovaihtoehtoja. Valinta kohdistui mersun GLC 350e lataushybridiin. Täyssähköä emme uskaltaneet vielä valita latauspisteiden hajanaisuuden vuoksi. Pk-seudulla latauspisteitä vielä löytyy ihan mukavasti, mutta hiukan kauemmas lähdettäessä pisteen löytö on vielä vaikeampaa. Lataushybridin pienehkön akun (n. 7kW) lataaminenkin tilapäislaturilla suko-pistokkeesta kestää nelisen tuntia, joten täyssähköauton lataaminen täyteen ei välttämättä onnistuisi edes yön yli. Pihallamme tehtiin tänä kesänä kaivuita valokuidun asennuksen yhteydessä, niinpä samalla oli hyvä hetki asentaa kunnollinen latausasema sähköautolle.

Latausaseman käynnistysnappi.

Latausaseman valinta

Latausaseman suunnittelun alussa esiin nousi kaksi isoa kysymystä. Minkä tehoisen latausaseman valitsisimme, ja siitä seurauksena minkä paksuinen kaapeli tarvittaisiin. Tehon valinnassa auttoi Internet ja sieltä löytyvät artikkelit. Tämän hetkisistä sähköautoista harva kykenee ottamaan edes 11 kW syöttöä. Meidän auto kykenee hyödyntämään vain yhden vaiheen kautta 3,4 kW. Päätimme kuitenkin varautua tulevaan ja valitsimme 11 kW latausaseman. Valitussa teholuokassa on useita eri valmistajia, mutta hintatietoja on hankala saada ellei ole tunnuksia tukkureiden verkkokauppoihin. Keskimäärin hinnat ilmeisesti liikkuvat n. 1000 euron molemmin puolin. Valtavirrasta poikkeavana löysimme Tamperelaisen EV Latauksen. Puhelimessa heiltä sai asiantuntevaa neuvontaa sopivan latausaseman valintaan. Tilaaminen onnistui helposti suoraan verkkosivuilta ja laite tuli postissa parissa päivässä. Valitsimme heidän mallistosta 11 kW C-mallin, jossa on 6 m kiinteä latauskaapeli Type II pistokkeella. Hintaa laitteelle tuli 600 euroa.

Kaapelin valintaan vaikuttaa valittu teho sekä tuleeko syöttö yhdellä vai kolmella vaiheella. Meillä kaapelin toinen pää vedettiin kellariin, jossa saimme syötöksi kolme vaihetta suoraan pääsulakkeilta tulevasta kaapelista. Valitsimme kaapeliksi MCMK 4×6+6 neliömillisen maakaapelin, joka jättää varaa tulevaisuuden tehovaatimuksillekin. Kaapelia saa tilattua eri rakennusverkkokaupoista, mutta usein pitää tilata koko 50 metrin kela. Netraudasta sai tilattua halutun metrimäärän pientä katkaisumaksua vastaan.

Lataus käynnissä.

Asennus

Asennuspaikaksi mietimme ensin auton vieressä olevaa kukkapenkkiä, mutta tulevaisuutta ja mahdollista toista sähköautoa ajatellen paikka voisi olla hankala. Toinen auto saattaisi jäädä liian kauaksi pistokkeesta. Ajoitimme maan kaivuutyöt samalle ajalle, kun Valokuitunen teki valokuitukaivuita. Näin saimme upotettua maakaapelin samaan uraan kuidun kanssa, ja itselle jäi parin metrin pätkä kuitu-urasta autotallin kulmalle. Kellarin seinään porasimme läpivientireiän ja ulkoseinässä kaapeli suojattiin metallikourulla.

Lataus käynnissä.

Latausaseman saavuttua tilasimme paikalle sähkärin, joka touhusi asennuksen kanssa vajaat kaksi tuntia. Sähköturvallisuus edellyttää latausaseman kytkennässä vikavirtasuojan. Tähän kannattaa varautua, sillä ne eivät ole ihan ilmaisia. Meidän käyttöön soveltuvalle vikavirtasuojalle tuli hintaa 200 euroa.

Latausasema perustilassa.

Reilun kuukauden käytön jälkeen on helppo todeta hankinnan olleen hintansa väärti. Kunnollinen latausasema sähköautolle säästää ajassa huomattavasti. Meidänkin auto, vaikka ei kykenekään hyödyntämään täyttä potentiaalia, latautuu nyt yli puolet nopeammin. Latausasema on helppokäyttöinen, kun johtoa ei tarvitse erikseen kytkeä pistorasiaan ja säilöä takakontissa. Kiinteällä johdolla pistoke vain kiinni autoon ja lataus käynnistyy.