Tag: DIY

Grillikatoksen rakentaminen osa 2

Grillikatoksen rakentaminen osa 2

Grillikatoksen rakentaminen.

Aloitimme grillikatoksen rakentamista kesäkuun alussa. Katos on edennyt suunnitelman mukaan ja tällä hetkellä katoksessa onkin jo katto pään päällä 😄 Tänä vuonna Juhannuskelit olivat mainiot ja vesisateet kiersivät sopivasti, joten käytimme ison osan Juhannuksesta grillikatoksen rakentamiseen. Etenkin lapsista oli kiva käydä uimassa pihamme uima-altaassa ja saada vähän viilennystä 😅

Betonivalu

Tulevaa takkaa varten grillikatoksen toiseen päätyyn valettiin betonilaatta. Laatan alta kaivettiin pois nurmi ja multaa. Kuopan pohjalle laitettiin suodatinkangas ja sen päälle kivituhkaa. Tiivistämisen jälkeen laatan valua varten rakensimme muotin. Muotin tekemiseen käy mikä tahansa jämälauta. Muotti pitää naulata tai tukea muuten, sen verran että muotti kestää laastin paineen. Me käytimme naulojen lisäksi muotin tukemiseen ylimääräisiä muurikiviä sekä kivituhkaa. Valu tehtiin säkkitavarana saatavasta S30-betonista. S30 toimii kuin valmistaikina, lisää vain vesi ja sekoita hyvin. Sekoittaminen onnistuu esimerkiksi porakoneella ja laastivispilällä (löytyy rautakaupoista). Yhdestä 25 kg säkistä tulee n. 13 litraa valmista betonia. Betonia voi hyvin vatkata ämpäri kerrallaan, edellinen satsi ei kerkeä vielä kuivumaan liikaa vatkauksen aikana. Laatan vahvuutta lisättiin myös raudoittamalla valu. Valmiista valuun tarkoitetusta valuverkosta leikattiin valun kokoinen pala, joka lisättiin noin puolessa välissä siihen asti valetun massan päälle ja peitettiin betonilla. Raudoituksen tulee olla kokonaan valun sisällä, jottei se pääse ruostumaan. Pinta tasattiin laastikauhalla ja jätettiin kuivumaan. Kuivumiseen on hyvä varata riittävästi aikaa laatan paksuuden mukaan.

Grillikatoksen rakentaminen. Rungon pystytystä.

Rungon pystytys

Valun jäädessä kuivumaan jatkoimme grillikatoksen rungon pystystä. Takaseinää varten rakensimme valmiin elementin, joka voitiin työntää pystyyn. Tärkein syy tähän on seinän takana oleva tuija-aita, mikä olisi vaikeuttanut ulkoverhoilun naulaamista. Elementti tuettiin kaatumisen varalta siksi aikaa kun muut seinät saatiin paikoilleen.

Muiden seinien osalta kulmiin pystytettiin tolpat ja kiinteiden seinien rungot pystytettiin, mutta ulkoverhoilu jätettiin vielä tässä vaiheessa asentamatta. Grillikatoksen etureunaan rakensimme noin 40 cm korkean korotuksen, jotta pulpettikattoon saadaan sopiva kaato. Rungon jälkeen olikin aika rakentaa katto.

Grillikatoksen rakentaminen. Katon rakentaminen.

Katon hankinta

Katoksi valitsimme Kerplastin PC-kerroskatteen. Kerroskate on valokate, mutta perinteisen aaltokuvion sijaan kate on pinnaltaan tasainen. Kerroskatteita on saatavilla 10, 16 ja 32 milliä paksuina. Paksuuden myötä ominaisuudet kuten eristävyys muuttuvat. Meillä ei ole tarkoitusta rakentaa talvisin lämmintä tilaa, joten valitsimme edullisimman 10 mm levyn. Levyjä saa eri levyisinä, 2100 mm ollessa levein. Pituuksissa päästään tarvittaessa 7 metrin pituuteen. Meidän grillikatoksen katossa levyn pituus on 5 metriä. Valitsimme kaikkein leveimmän eli 2100 mm levyn, jolloin saumoja tuli vain kaksi. Levyjen tilaaminen onnistuu helposti Keraplastin verkkokaupasta. Laskurin avulla saa helposti listan tarvittavista levyistä sekä tarvittavista asennustarvikkeista. Laskurin tuotteet on helppo lisätä ostoskoriin. Kattotervikkeet saa kotiin kuljetuksella tai ne voi noutaa itse Orimattilasta.

Seuraavassa osassa tarkemmin katon rakentamisesta ja asentamisesta.

Pizzauuni

Pizzauuni

Pizzauuni.

Rakensimme pihallemme oman pizzauunin kaksi vuotta sitten. Teimme pizzauunin alusta loppuun itse ja se olikin koko kesän projekti. Pizzauuni sai valkean värin päällensä viime vuonna. Ilmeisesti luminen ja edellistä kylmempi talvi saivat uloimman pintarappauksen halkeilemaan. Tänä kesänä on tarkoitus korjailla nämä muutamat halkeamat pizzauunin kyljessä. Käyttöä halkeamat eivät estä, sillä kyse vain pintarappauksesta, jonka alla on palovillaeristys ennen tulitiilistä rakennettua kupua. Lopussa myös hiukan pävitystä pizzakokemuksiimme.

Korjaussuunnitelmana on avata halkeamia hiukan lisää, jotta halkeaman saa täytettyä laastilla. Käsirappauslaastin sijaan tarkoitus on käyttää hiukan pienemmän raekoon laastia, kuten esimerkiksi 137 oikaisulaastia. Korjauksen jälkeen pizzauuni pitää maalata uudestaan. Ensin maalataan korjatut kohdat, ja sen jälkeen uuni kokonaan. Suurimpana riskinä onnistumisessa on ulkonäöllinen “haitta”. Paikatut kohdat saattavat jäädä näkyviin vaikka ne maalataan kahteen kertaan.

Pizzat paistumassa pizzauunissa.

Pizzauuni on lämmennyt kevään ja alkukesän aikana jo useamman kerran. Jokaisella kerralla huomaa mikä ero on sähköuunilla ja puulämmitteisellä uunilla. Jokaisella paistokerralla tuntuu myös oppivan jotain uutta, pieniä hienosäätöjä miten uunia esilämmittää jotta paistaminen onnistuu tasaisesti.

Pizzat paistumassa.

Taikinan teemme edelleen samalla reseptillä kuin aiemmin. Taikinan vaivaamisessa olemme siirtyneet käyttämään moinitoimikonetta. Koneen kanssa on helpompaa vaivata taikinaa n. 20 minuuttia ennen kuin lisäämme veteen sekoitetun merisuolan. Pidemmällä vaivausajalla taikinasta tulee paremman makuinen ja Pizze-kirjan mukaan myös paremmin sulavaa. Taikina saa nousta yön yli kostean liinan alla. Seuraavilla kerroilla meillä on ajatuksena kokeilla kelmua, sillä pyyhe meinaa kuivua yön aikana kuivattaen taikinan pinnan. Aamupalan jälkeen taikina jaetaan nyrkin kokoisiin palloihin jotka pyöritetään palloiksi. Pallot jätetään vielä nousemaan lisää pyyhkeen alle.

Täytteisiin ei ole juurikaan tullut muutoksia. Ainoastaan Calabra Picante salamin tilalle olemme vaihtaneet Ndujan. Molemmat ovat tulisia salamimakkaroita. Ensimmäisen ollessa perinteisempää siivuina myytävää salamia. Nduja on tahnamainen tulinen salamimakkara jota saa purkissa. Olimme kuulleet Ndujasta, mutta emme olleet siihen törmänneet. Keväällä sattumalta purkki osui silmään Jumbon Citymarketissa, ja pakkohan sitä oli kokeeksi ostaa. Nduja toimii loistavasti pizzassa jos haluaa hiukan potkua mukaan. Ndujasta tuli kertaheitolla jääkaapin vakioelintarvike.

Nuotiopaikan maalaus

Nuotiopaikan maalaus

Valmis  nuotiopaikka.

Rakensimme viime kesänä pihallemme nuotiopaikan. Olimme jo jonkin aikaa miettineet mihin pihallamme voisi laittaa nuotiopaikan, jossa istuskella ja paistaa makkaraa tai vaahtokarkkeja. Valmiiden tulipesien ja nuotiopaikkojen sijaan päätimme rakentaa nuotiopaikan itse. Tänä kesänä nuotiopaikan maalaus viimeisteli projektin.

Nuotiopaikan maalaus

Suunnittelu aloitettiin miettimällä minkä muotoinen tulipesästä tulisi. Melko nopeasti kävi selväksi, että pyöreä on ainoa toimiva vaihtoehto. Yksinkertaisimmillaan pyöreän tulipaikan voisi tehdä betonisesta kaivonrenkaasta. Harmaa väri ei meitä miellyttänyt, emmekä halunneet lähteä rengasta maalaaman, joten kaivonrengas-ratkaisu ei päässyt jatkoon. Olemme pihalla käyttäneet muurikiviä istutusten ja kukkapenkkien rajaamiseen. Lakan Betonilta löytyikin Citymuurikivi, jonka kaarrekivellä onnistuisi n. metrin sisähalkaisijaltaan olevan tulipesän rakentaminen. Citymuurikiviä saa kolmea eri väriä, tulipaikalle valitsimme mustan kaarrekiven.

Penkin valaminen

Penkin rakennus aloitettiin vahvistamalla pohja. Pohjasta poistettiin ensin multa ja muu painuva maa-aines. Tilalle laitettiin kivituhkaa joka tiivistettiin. Kivituhkan päälle rakennettiin valua varten muotti. Muottiin käytettiin vanhoja varastosta löytyneitä lautoja sekä kovalevyä.

Valaminen päätettiin tehdä itse S30 sementtilaastia sekoittamalla. Niinpä vanha betonimylly kaivettiin varastosta esiin. Laastia kului reilu 1000 kg, mutta edelleen materiaali jäi halvemmaksi kuin pumppuautolla paikalle tuotu valmisbetoni. Rautakaupoista saa sementtilaastia myös 1000 kg säkeissä, mutta rahtien kanssa hintaero 25 kg säkkeihin jäi vielä melko pieneksi. Valun raudoitukseen käytettiin 4mm valuverkkoa, josta leikattiin sopivia paloja.

Pieniä haasteita valun yhteydessä koettiin valumuotin kestävyyden kanssa. Muotin rakentamisessa kannattaa olla huolellinen ja varmistaa muotin tukevuus. Jälkikäteen ajateltuna muotin olisi voinut muurata harkoista ja täyttää betonilla.

Nuotiopaikan puuvarasto.

Selkänoja ja viimeistely

Penkin selkänoja muurattiin H-150 harkoista. Selkänojaan valittiin hiukan leveämpi harkko, jotta selkänojan pääliosaa voidaan käyttää koristelyhtyjen sijoitteluun. Harkot muurattiin paikalleen mahdollisimman hyvin kaarevaa muotoa noudattaen.

Nuotiopaikan maalaus. Penkin muoto on pyöreä.

Penkki ja selkänoja viimeisteltiin Weberin 137-oikaisulaastilla, ja lopulta selkänojastakin saatiin nätin kaareva. Pintalaastin kuivuttua pinta käsiteltiin Tikkurilan kivipohjusteella, jotta vesi ei pääsisi pehmittämään laastia. Alkuperäinen ajatus oli jättää penkki betoni-/laastipinnalle, mutta päädyimme kuitenkin maalaamaan penkin valkoiseksi Kivitex-maalilla. Samaa maalia käytimme pizzauunin maalaamiseen. Pinnan viimeisteli tänä kesänä maalaus uudella Kivitex-maalikerroksella. Ennen maalausta pinnat harjattiin ja pestiin puhtaaksi.

Nuotiopaikan maalaus. Lohta loimuttamassa.

Nuotiopaikka onnistui yli odotusten. Nuotiopaikan maalaus tänä kesänä teki projektista valmiin. Olemme istuskelleet nuotiolla useana iltana makkaraa ja vaahtokarkkeja grillaillen. Nuotiopaikka soveltuu erinomaisesti korkeiden reunojensa vuoksi myös kalan loimutukseen.

Nuotiopaikka ja loimulohi

Nuotiopaikka ja loimulohi

Nuotiopaikka.

Viime kesänä teimme pihalle nuotiopaikan. Nuotiopaikan pääasiallinen tarkoitus on ollut rakentaa paikka, jossa istuskella ja paistaa makkaraa tai vaahtokarkkeja. Loimulohi tuli meille mieleen nyt kevään aikana.

Pyöreämuoto oli yksi ensimmäisistä päätöksistä, mikä luonnollisesti asetti rajoituksia käytettäviin materiaaleihin. Helpoin olisi ollut hankkia sopiva betonirengas tulipaikaksi. Löysimme kuitenkin sopivan muurikiven, josta nuotiopaikan sai tehtyä. Ulkonäöllisesti muurikivi on meidän mielestä paljon kivemman näköinen. Tulipaikan pohjaksi tiivistettiin kivituhkaa, minkä päälle pinottiin arina tulitiilistä.

Nuotion ympärille rakennettiin erillinen puoliympyrän muotoinen kiinteä penkki. Penkki valettiin betonista ja maalattiin betonipinnalle soveltuvalla maalilla. Penkistä tuli melko järeä, mutta toisaalta se on kestänyt hyvin talven ja lumen rasitukset.

Nuotiopaikka valmiina.

Nuotion käyttö

Nuotiopaikka on ylittänyt meidän odotukset. Nuotiota on polteltu paljon enemmän kuin oli ajatuksissa nuotiota tehdessä. Lähes joka kerta kun nuotio on sytytetty on samalla tullut makkaraa tai vaahtokarkkeja grillailtua. Viime kesänä emme vielä lähteneet kokeilemaan muita grillattavia. Grilliritilä on ollut erittäin käytännöllinen makkaran paistamiseen vaikka välillä on kiva paistaa makkaratikuillakin. Makkaratikuilla on hyvä paistaa vaahtokarkkeja, pitää vain olla tarkkana sillä ne palavat aika nopeasti ihan kirjaimellisesti. Vaahtokarkki nimittäin syttyy helposti liekkeihin kuin kynttilä. Vaahtokarkkien syömistä helpottaa Marie-keksit joiden väliin voi puristaa sulaneen vaahtokarkin. Tämä “herkkuhamppari” on ollut lasten mieleen.

Loimulohi.

Loimulohi

Tämän kevään uusi kokeilu on loimulohi. Loimulohta olemme välillä ostaneet markkinoilta tai lomamatkojen taukopaikoilta. Toisaalta kalan savustaminen sähkösavustimella on kuulunut meillä moniin juhlaperinteisiin, etenkin jouluun. Loimulohta emme ole aiemmin valmistaneet, toisaalta ei meillä ole aiemmin oikein ole ollut paikkaakaan.

Nuotiopaikan myötä keksimme, että nythän meillä on loimulohen valmistamiseen sopiva paikka. Kalan loimutukseen tarvitaan sopivan kokoinen lauta tai lankku, johon kala kiinnitetään. Yksinkertaisimmillaan höylätyn laudan saa puutavarakaupasta, ja kalan kiinnittämiseen käytettävät puutapit voi ostaa valmiina tai vuoleskella itse. Päädyimme kuitenkin hankkimaan valmiin laudan Netraudasta. Paketissa tuli kaksi lautaa, yksi kummallekin fileelle. Hankituissa laudoissa etuna myös metallinen kalan pidike, joka pitää fileen tukevasti lankussa.

Valmis loimulohi.

Ensimmäiset loimutukset päädyttiin tekemään Hätälän ohjeiden mukaan. Pari tuntia ennen loimutusta lohifileet suolattiin karkealla merisuolalla. Lisäksi pinnalle ripoteltiin hiukan sokeria. Juuri ennen loimutusta jäljellä oleva suola pyyhittiin pois kalan pinnalta, ja file kiinnitettiin kasteltuun lankkuun. Loimutuksen aikana fileitä voideltiin noin puolen tunnin välein sitruuna-hunaja-voisulalla. Parin tunnin loimutuksen jälkeen kala oli kypsää. Ja eikun syömään!