Tag: maalämpöpumppu

Maalämpöpumpun uusiminen

Maalämpöpumpun uusiminen

Rakensimme nykyisen talomme 20-vuotta sitten. Tuolloin päädyimme valitsemaan lämmitysmuodoksi maalämmön, joka oli tuolloin verraten uusi omakotitalojen energiatuotannon muoto. Maalämmön tuottama energia käytetään talon lämmitykseen vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Hankittaessa maalämpöjärjestelmän myyjä arvioi maalämpöpumpun kalleimman osan, kompressorin, odotettavissa olevaksi iäksi 20-vuotta. Kompressori on kestänyt nyt tuon 20-vuotta, vaikka ympäriltä on erilaisia osia jo vaihdeltu vuosien varrella. Edessä on maalämpöpumpun uusiminen.

Maalämpöpumpun uusiminen

Nykyinen pumppumme on Thermian Diplomat Duo 10, jonka rinnalla on 2 erillistä lämminvesivaraajaa. Hankittaessa koneen myyjä teki laskelmat täysmitoituksella eli koneen koko laskettiin ajatuksella, että koneen teho riittää lämmittämään talo läpi vuoden, ja lisävastuksia käytettäisiin mahdollisimman väähän. Kone on mitoitukseltaan noin 10 kW kone ja se on meille riittänyt varsin hyvin. Koneen sisäänrakennetut 3 kW ja 6 kW lisävastukset ovat olleet käytössä vain talvisin. Koneen asennuksen yhteydessä porattiin porakaivo 192 m syvyyteen, joka silloisten koneiden mittakaavassa oli odotettua syvempi. Aiottua syvemmälle päädyttiin, kun ei peruskalliosta meinannut millään löytyä pohjavesisuonta. Lopulta kaivo vain täytettiin vedellä, mikä sinänsä ajaa saman asian.

Lämpötila

Koneen vaihto

Maalämpöpumpun vaihtoon lähdettäessä ensimmäiseksi tehtiin hiukan tutkimustyötä eri valmistajien mallistojen suhteen. Samalla kartoitettiin muutamia jälleenmyyjiä ja asentajia. Oman tutkimustyön myötä uudelle koneelle nousi kaksi selkeää vaatimusta. Ensimmäinen vaatimus tulee asennuspaikan olosuhteista. Tila on normaali huonetta matalampi, joten normikorkuinen kone ei käy. Lähes kaikilta valmistajilta löytyy myös kone, jossa lämminvesivaraaja on erikseen ja sitä kautta kone matalampi. Toinen vaatimus liittyi koneen etäohjattavuuteen ja mahdollisuuteen liittää se kotiautomaatioon.

Lopulta kilpailu tiivistyi kahteen jälleenmyyjään. Toisen keskittyessä Thermian koneisiin ja toisella on iso kirjo eri päämiehiä. Molemmilta pyydettiin tarjous, jonka pohjaksi annettiin meidän vaatimukset, talon pinta-ala sekä nykyinen sähkön vuosikulutus. Molempien kanssa käytiin myös puhelimitse tarkentava keskustelu. Perusasioiltaan molempien toiminta oli hyvin samankaltaista. Molempien toimittajien mitoitus johti saman kokoiseen 10-12 kW kokoiseen koneeseen erillisen lämminvesivaraajan kanssa. Pari isompaa eroa kuitenkin oli. Toinen toimittaja kävi hyvin tarkasti läpi mitä vaikutuksia nykyisillä tehokkaammilla koneilla voi olla enrgiakaivon toimintaan. Nyiset koneet voivat olla niin tehokkaita, että se imee energiakaivosta kaiken energian talvella, jolloin lopputalven lämmitys tapahtuisi sähkövastuksilla. Hän myös tarjosi sopivaa konetta, joka voidaan rajoittaa talon ja kaivon vaatimusten mukaisesti. Toinen toimittaja ei kaivojen jäähtymisestä puhunut mitään, mutta tarjosi päätöksen tueksi talon tilavuuteen perustuvan säästölaskelman. Laskelma vaan ei ihan osunut meille, kun talon eristykset ovat paremmat kuin normaaleissa tämän ikäluokan taloissa. Näin arvioitu kulutus oli heti alkuunsa 30% liian suuri.

Maalämpöpumpun uusiminen

Lopulta isoja eroja ei laitteissa ollut, ja hinta muotoutui päätöksen osalta tärkeimmäksi. Hinnat ovat aika kovasti nousseet 20 vuoden aikana, ja ilmeisesti myös viimeisen muutaman vuoden aikana. Myöskin hintahaitari vaikuttaa suurelta, kun halvimman ja kalleimman tarjouksen välillä eroa oli noin 30%. Maalämpöpumpun vaihto on, ainakin kalliimman tarjouksen mukaan, käytännössä yhtä kallista kuin mitä asennus porauksineen maksoi 20 vuotta sitten. Valitsimme tarjouksista edullisemman, pääosin hinnan mutta osittain myös tarjotun koneen vuoksi. Valittu kone on Thermian laite ja edellisen koneen hyvät kokemukset tukivat valintaa. Vaihto on suunniteltu toukokuun puoleen väliin. Ensi talvi on mielenkiintoinen ja osoittaa kuinka paljon paremmalla hyötysuhteella uusi pumppu toimii ja miten se vaikuttaa meidän sähkön kulutukseen.

Maalämpöpumpun kesto

Maalämpöpumpun kesto

Maalämpöpumpun kesto

Rakensimme nykyisen kotinamme toimivan omakotitalon vuonna 2003/2004. Jo tuolloin alkoi ilmassa olla ajatuksia öljylämmitykseen ja suoraan sähkölämmitykseen liittyvistä riskeistä. Uudiskohteen suunnittelussa meillä oli käytännössä kaikki vaihtoehdot pöydällä. Suunnittelu lähti kahdesta kantavasta ajatuksesta. Ensinnäkin seinillä olevia pattereita emme halunneet. Ja toiseksi kotona pitää voida kävellä paljain jaloin ympäri vuoden. Niinpä lämmönjakoon valikoitui vesikiertoinen lattialämmitys. Vesikiertoisen lattialämmityksen iso etu on sen lämmöntuotantotapariippumattomuus. Periaatteessa lattialämmityspiirissä kiertävä vesi voidaan lämmittää millä tahansa menetelmällä. Päädyimme valitsemaan lämmitykseen maalämpöpumpun, jonka keruupiiri on porattu kallioon.

Rakennusvaiheesa kilpailutimme useammakin toimittajan, ja lopulta toimittajaksi valikoitui porvoolainen Tom Allen ja Thermian maalämpöpumppu. Tom Allenin suurin valtti kilpailussa oli selkeät ja kattavat laskelmat, joiden avulla hankinnan arviointi oli helppoa. Laskelmissa koneen, mukaan lukien porakaivon kustannukset, takaisinmaksuajaksi muodostui n. 15 vuotta. Tosin nykyisillä sähkön hinnoilla tarkistettuina aika saattaisi olla lyhyempikin. Maalämpöpumpun kallein osa on kompressori, ja sen elinkaari onkin sitä kautta yksittäisenä osana kaikkein kiinnostavin. Kompressorin vaihdon kustannus on arviolta noin 3000 eurosta noin 4000 euroon. Kompressorin oletettu kesto Tom Allenin suunnitelmissa oli 21 vuotta.

Maalämpöpumpun kesto

18-vuotta

Maalämpöpumppu tulee pian täysi-ikäiseksi täyttäessään 18-vuotta. Vielä olisi muutama vuosi jäljellä ennen kuin ollaan arvioidussa iässä. Jännityksellä odotamme miten käy. Matkan varrelle on kuitenkin osunut muutamia muita huoltoja, eli ihan ilmaiseksi ei kone kunnossa pysy. Ensimmäisen 15 vuoden aikana konetta huollettiin pari kertaa. Toisella kerralla jouduttiin vaihtamaan näyttö, kun valikoita ohjaava näppäimistö hajosi. Toisella kerralla vaihtoventtiili jouduttiin vaihtamaan, kun se oli jumiutunut. Molemmista käynneistä selvittiin alle 1000 euron yhteiskustannuksella.

Viimeisen kahden vuoden aikana konetta on sitten saanutkin huoltaa hiukan enemmän, mikä sinänsä on ikään nähden normaalia. Edellisen paisuntasäiliön kalvo ei enää toiminut kuten piti, joten paisuntasiliö piti vaihtaa. Tämän talven ja viime syksyn aikana kone alkoi oikuttelemaan ja lopetti lämmityksen. Talon lämmitys toimi automaattisesti koneen sähkövastuksilla, mutta käyttövesi ei lämmennyt. Syyksi paljastuivat maapiirin kiertovesipumpun sähköboxi ja vialliset pressostaatit. Samalla huomattiin ohjainkortin kosketushäiriö, joten sekin vaihdettiin. Näihin rahaa on mennyt työ- ja matkakuluineen noin 2500 euroa.

Talven lumikasoja

Toistaiseksi huoltoihin on mennyt selvästi vähemmän kuin maalämpöpumpun vaihtoon, mutta kieltämättä jokaisen huollon kohdalla miettii koneen ikää ja kannattaako vielä korjata vai vaihtaa uuteen. Samalla mietityttää olisiko uuden pumpun hyötysuhde niin paljon parempi, että jo sen kannalta kannattaisi vaihtaa.