Nyt on saatu vuosi täyteen autoilua täyssähköisillä autoilla. Tällä kertaa tarkoitus on kirjoitella mietteitä sähköautoilusta, kun kokemusta on kertynyt kaikista vuodenajoista. Ennen nykyisiä autoja olimme ajelleet ladattavalla hybridillä muutaman vuoden, mutta ero täyssähköön on aika merkittävä. Tällä kertaa mietintä keskittyy latailuun ja ajomukavuuteen. Olemme ajelleet nyt edullisemman pään Volkswagen ID.3:lla ja ylemmän keskiluokan Mercedeksen EQC:llä.

Ajomukavuus

Ajomukavuudeltaan täyssähköinen ei juurikaan eroa polttomottoriautosta. Samat lainalaisuudet toimivat. Kalliimmissa malleissa on enemmän herkkuja ja mukavuuksia kuin mallistojen alapäässä. Helpoiten huomattava ero on ollut äänieristys. Sähköauton ollessa hyvin hiljainen, tuntuu äänieristys paremmalta kuin polttomoottoriautoissa. Sähköautojen kiihtyvyys on polttomottoriautoihin verrattuna huima. Toki polttomoottorisenakin löytyy nopeasti kiihtyviä autoja, mutta niissä yleensä myös moottorin tehot ja hinta ovat malliston huippua. Edullisemmankin pään sähköautolla kiihtyvyys on paremman keskiluokan polttomottoriauton luokkaa, ja hyvin pääsee kiihdyttämään moottoritie nopeuksiin. Mersun kiihtyvyys on vielä selvästi ärhäkämpi, ja kaasun polkaisu saa painautumaan syvemmälle istuimeen. Ajomukavuuden suhteen mieleen tulee oikeastaan vain yksi negatiivinen asia. Oikein kylmällä (alle 20 astetta pakkasta) ei lämmityslaitteiden teho meinaa ihan riittää ja auto voi tuntua hiukan viileältä.

Lataaminen

Sähköautojen kohdalla useimmiten keskusteluissa pyörii yhden latauksen mahdollistama ajomatka eli range. Polttomoottoriautolla tankillisella pääsee yleensä yli 600 kilometriä, joidenkin dieseleiden tarjotessa yli 1 000 kilometrin matkaa. Sähköautoissa 300-600 kilometriä on normaali. Toinen merkittävä ero on ”tankkausaika”. Polttomoottorin kohdalla tankin saa täytettyä alle 10 minuutissa. Sähköauton osalta tankkaaminen ei ole lähellekään yhtä nopeaa. Latausnopeuteen vaikuttaa auton sisäisen laturin kapasiteetti. Vanhemmissa autoissa maksimi lataus saattoi olla 3,7 kW, jolloin noin 400 km ajoa varten akun lataamiseen ei yö meinannut riittää. Sittemmin latureiden kapasiteetti on kasvanut ja autoihin on asennettu myös suurteholaturit. Asennutimme kotiimme 11 kW latauspisteen jo aiempaa hybridiä varten. Meillä mersussa kotilatauksessa maksimi teho on 7 kW ja volkkarilla 11 kW. Kummankin auton kohdalla akun saa ladattua hyvin yön aikana, ja hiukan voi jopa taktikoida sähkön hinnan kanssa.

Vuoden aikana tuli kokeiltua muutaman kerran myös kauppojen ja huoltoasemien yhteydessä olevia suurteholatureita. Kokemukset ovat olleet positiivisia, auto latautuu ruoka- tai kahvitauon aikana jo useita kymmeniä prosentteja. Suurteholatureissa latauskentän kokonaisteho jaetaan kaikkien lataajien kesken. Jako ei mene tasan, vaan latauskentässä on älyä ja se jakaa tehoa autojen latureiden kapasiteetin sekä akkujen tyhjyyden mukaan. Suomessa alkaa olla latauspaikkoja jo varsin mukavasti ja autojen karttaohjelmat osaavat niitä myös näyttää. Latauspaikat keskittyvät jonkin verran kaupunkeihin, mikä on varsin luonnollista. Taajamien ulkopuolella useat huoltoasemat tarjoavat myös latauspalveluita. Ainakin ABC-ketjun latauspaikat ovat olleet erittäin toimivia.

Tällä kertaa tällaisia mietteitä sähköautoilusta. Tulemme piakkoin pohtimaan myös sähköautoilua kustannusten kautta. Edelleen sähköautoilu on meistä parempi vaihtoehto, eikä siirtymistä takaisin polttomoottoreihin ole näköpiirissä.