Tag: latausasema

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä

Kesän aurinkoiset kelit ja keskimääräisesti edullinen pörssisähkö ovat iloisia uutisia omakotiasujalle, jolla on aurinkopaneelit katolla. Vaikka perheessä on kaksi sähköautoa, voi edullisen sähkön aikana niitä ladata melko huolettomasti. Aurinkopaneeleista saatava rahallinen tuotto ei halvan sähkön aikana ole korkea, joten auringosta saatavaa sähköä kannattaakin käyttää mahdollisimman paljon omaan käyttöön.

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä.

Pörssisähkö

Tänäkin kesänä pörssisähkö on ollut hyvin tasaisesti halpaa. Mielestämme kaikki alle 5 snt/kWh hinnat ovat halpoja. Vertailukohtana käytämme ennen Ukrainan sodan myötä tullutta energian hintapiikkiä yleisesti käytössä olleet noin 5 snt/kWh määräaikaiset sähkösopimukset. Meilläkin oli aiemmin tuollainen, mutta reilu vuosi sitten kun tuli aika uusia sopimus olivat hinnat yli tuplaten tuohon. Silloiset tarjoukset pyörivät noin 12 snt/kWh tasolla. Tuolloin päädyimme kokeilemaan pörssisähköä, emmekä ole katuneet.

Tänä kesänä meidän elämässä oli kaksi suurempaa poikkeusta verrattuna edelliseen kesään. Vuotta aiemmin taloudessamme oli yksi lataushybridi, kun tällä hetkellä pihassa on kaksi täyssähköautoa. Toinen ero aiempiin vuosiin, oli lähes neljän viikon loma Espanjassa. Tuolloin kodin ylläpitoon (mm. jääkaappi, pakastin ja maalämpöpumppu) kului aurinkotuoton jälkeen yhteensä alle 10 kWh päivässä.

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä.

Sähköautot

Alle 10 kW akusta on siirrytty kahteen 60-100 kW akkuun, joita ladata. Onneksi aikoinaan asensimme kotiimme oman latausaseman. Täyssähköjen lataaminen hitaalla laturilla pistorasiasta ei riittäisi etenkään talvella. Kesän lämpö on eduksi sähköautoille, ja niiden kulutukset ovat noin puolet talven kulutuksesta. Niinpä päivittäiskäytössä olevaa autoakaan ei tarvitse ladata kuin kerran tai kaksi viikossa. Työaikojen takia latausta ei voida aina ajoittaa aurinkotuoton huippuihin, joten auton lataus näkyy myös sähkölaitoksen kulutusraportoinnissa piikkeinä. Usein miten latauksen ajoittaminen iltaan kuitenkin tarjosi lähes nollahintoja tai jopa negatiivisia hintoja. Hintojen päälle tulee siirtomaksut, mutta edelleen kokonaisuutena varsin edullista aikaa.

Kulutuksen ajoittamisen avulla yksikköhinnat ovat olleet kulutuksen aikoihin usein hyvin alhaalla. Kesäkuussa kuukauden kulutuksen keskihinta oli vielä 4,23 snt/kWh. Kesäkuun alussa pörssisähkö oli muuta kesää korkeampi. Heinäkuussa keskihinta putosi alle kahteen senttiin, ollen 1,78 snt/kWh. Elokuu oli kesän edullisin kuukausi, jolloin keskihinnaksi jäi 0,82 snt/kWh. Ensimmäistä kertaa meidän historiassa heinäkuun lasku jäi niin pieneksi, että sähköyhtiö yhdisti sen elokuun laskuun.

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä.

Pörssisähköön liittyy aina riski hintapiikeistä. Tällä hetkellä median viesti vaikuttaisi odottavan viime talven kaltaista kohtuullista hintatasoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Aurinkopaneeleista on apua vielä pari kuukautta, minkä jälkeen tuotto on pientä kunnes huhtikuun aikoihin aletaan taas saada hiukan enemmän sähköä sitäkin kautta.

Elämä sähköauton kanssa

Elämä sähköauton kanssa

Elämä sähköauton kanssa. Olemme eläneet nyt noin vuoden kahden sähköauton kanssa. Siirtyminen polttomoottori- ja hybridiautoista täyssähköön on sujunut yllättävän helposti. Varsinkin alkuun mietimme kovasti miten pärjäämme, jos tarvitsee lähteä johonkin pidemmälle. Luonnollisesti myös sähkön hinnan kehitys ja sen suhteuttaminen polttoaineiden hintoihin piti miettiä ennen vaihtopäätöstä.

Elämä sähköauton kanssa.

Pitkät matkat

Pitkät matkat ovat sähköautoilun kannalta olleet melko yleinen keskustelun aihe. Ja varsinkin talvella on varsin aiheellista miettiä ajoreitit sekä pysähdyspaikat melko tarkkaan. Sähköauton tankkaaminen ei käy ihan yhtä helposti kuin polttomoottorin. Polttomoottori autossa tankkaus vie joitakin minuutteja. Polttoaine pumppuja on kaikilla asemilla, ja joitakin erityisen edullisia hetkiä lukuunottamatta ei pumpulle tarvitse yleensä edes jonottaa.

Edellisessä vaiheesa ajelimme hybridillä. Hybridiauton lataaminen oli varsin hidasta, eikä akkukaan ollut kovin iso. Täyssähköisten lataaminen on nopeutunut viime vuosina huomattavasti teholatureiden ja autojen latausjärjeselmien kehittymisen myötä. Siltikään lataus ei tapahdu muutamissa minuuteissa, ja latureilla voi olla jonoa. Onneksi monissa lataus appeissa näkee onko toivotulla asemalla vapaata. Latausinfraa on onneksi tullut paljon myös eri kauppojen yhteyteen ja hypermarketeillakin on yleensä myös suurteholatureita.

Elämä sähköauton kanssa.

Sähköautojen yhdellä latauksella ajettava matka vaihtelee huomattavasti eri merkkien ja malliversioiden välillä. Meidän autoista molemmat näyttävät 300-400 km täydellä latauksella kesäisin. Talvella ajomatka putoaa ja -20 asteen paikkeilla ollaan lähellä puolikasta ajomatkaa. Matka kasvaa hiukan auton ja akkujen lämmetessä, mutta vaikuttaa silti matkan suunnitteluun.

Tänä kesänä teimme toisella autolla matkan Turun kautta Ruotsin puolelle. Laivan lähtöä odotellessa kävimme varmuuden vuoksi lataamassa autoa Turun keskustan ABC:lla, jossa jäätelöiden syömisen aikana akku saatiinkin ladattua noin 80% tasolle. Ruotsissa latureita löytyi myös helposti. Ainakin Uppsalan alueella lataussähkö oli selkeästi kalliimpaa kuin Suomessa. Normaalin alle 22 kW latauksen kW-hinta oli lähes sama kuin Suomessa teholatauksen hinta. Ja teholaturin hinta melkein kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Elämä sähköauton kanssa.

Toinen pidempi reissu suuntautui Savonlinnaan. Menomatkalla pysähdyimme Mikkelissä lataamassa kahvitauon verran. Oopperan ja yön aikana auto ladattiin uudestaan täyteen hotellin parkkihallissa. Suurin yllätys koettiin kotimatkalla. Vaikka ajoreitti oli sama molempiin suuntiin, meno matka ei olisi onnistunut ilman lataustaukoa, mutta kotiin paluu onnistui helposti. Tämä jäi hiukan ihmetyttämään, toimintamatkan eron ollessa kymmeniä kilometrejä.

Vuoden kokemuksen pohjalta ei paluuta polttomoottoreihin arkikäytössä ole. Elämä sähköauton kanssa jatkuu tulevaisuudessakin.

Latausasema sähköautolle

Latausasema sähköautolle

Latausasema sähköautolle.

Vaihdoimme edellisen bensasyöpön automme uudempaan ja vähemmän kuluttavaan keväällä 2019. Auton vaihdon yhteydessä mietimme paljon myös erilaisia sähköautovaihtoehtoja. Valinta kohdistui mersun GLC 350e lataushybridiin. Täyssähköä emme uskaltaneet vielä valita latauspisteiden hajanaisuuden vuoksi. Pk-seudulla latauspisteitä vielä löytyy ihan mukavasti, mutta hiukan kauemmas lähdettäessä pisteen löytö on vielä vaikeampaa. Lataushybridin pienehkön akun (n. 7kW) lataaminenkin tilapäislaturilla suko-pistokkeesta kestää nelisen tuntia, joten täyssähköauton lataaminen täyteen ei välttämättä onnistuisi edes yön yli. Pihallamme tehtiin tänä kesänä kaivuita valokuidun asennuksen yhteydessä, niinpä samalla oli hyvä hetki asentaa kunnollinen latausasema sähköautolle.

Latausaseman käynnistysnappi.

Latausaseman valinta

Latausaseman suunnittelun alussa esiin nousi kaksi isoa kysymystä. Minkä tehoisen latausaseman valitsisimme, ja siitä seurauksena minkä paksuinen kaapeli tarvittaisiin. Tehon valinnassa auttoi Internet ja sieltä löytyvät artikkelit. Tämän hetkisistä sähköautoista harva kykenee ottamaan edes 11 kW syöttöä. Meidän auto kykenee hyödyntämään vain yhden vaiheen kautta 3,4 kW. Päätimme kuitenkin varautua tulevaan ja valitsimme 11 kW latausaseman. Valitussa teholuokassa on useita eri valmistajia, mutta hintatietoja on hankala saada ellei ole tunnuksia tukkureiden verkkokauppoihin. Keskimäärin hinnat ilmeisesti liikkuvat n. 1000 euron molemmin puolin. Valtavirrasta poikkeavana löysimme Tamperelaisen EV Latauksen. Puhelimessa heiltä sai asiantuntevaa neuvontaa sopivan latausaseman valintaan. Tilaaminen onnistui helposti suoraan verkkosivuilta ja laite tuli postissa parissa päivässä. Valitsimme heidän mallistosta 11 kW C-mallin, jossa on 6 m kiinteä latauskaapeli Type II pistokkeella. Hintaa laitteelle tuli 600 euroa.

Kaapelin valintaan vaikuttaa valittu teho sekä tuleeko syöttö yhdellä vai kolmella vaiheella. Meillä kaapelin toinen pää vedettiin kellariin, jossa saimme syötöksi kolme vaihetta suoraan pääsulakkeilta tulevasta kaapelista. Valitsimme kaapeliksi MCMK 4×6+6 neliömillisen maakaapelin, joka jättää varaa tulevaisuuden tehovaatimuksillekin. Kaapelia saa tilattua eri rakennusverkkokaupoista, mutta usein pitää tilata koko 50 metrin kela. Netraudasta sai tilattua halutun metrimäärän pientä katkaisumaksua vastaan.

Lataus käynnissä.

Asennus

Asennuspaikaksi mietimme ensin auton vieressä olevaa kukkapenkkiä, mutta tulevaisuutta ja mahdollista toista sähköautoa ajatellen paikka voisi olla hankala. Toinen auto saattaisi jäädä liian kauaksi pistokkeesta. Ajoitimme maan kaivuutyöt samalle ajalle, kun Valokuitunen teki valokuitukaivuita. Näin saimme upotettua maakaapelin samaan uraan kuidun kanssa, ja itselle jäi parin metrin pätkä kuitu-urasta autotallin kulmalle. Kellarin seinään porasimme läpivientireiän ja ulkoseinässä kaapeli suojattiin metallikourulla.

Lataus käynnissä.

Latausaseman saavuttua tilasimme paikalle sähkärin, joka touhusi asennuksen kanssa vajaat kaksi tuntia. Sähköturvallisuus edellyttää latausaseman kytkennässä vikavirtasuojan. Tähän kannattaa varautua, sillä ne eivät ole ihan ilmaisia. Meidän käyttöön soveltuvalle vikavirtasuojalle tuli hintaa 200 euroa.

Latausasema perustilassa.

Reilun kuukauden käytön jälkeen on helppo todeta hankinnan olleen hintansa väärti. Kunnollinen latausasema sähköautolle säästää ajassa huomattavasti. Meidänkin auto, vaikka ei kykenekään hyödyntämään täyttä potentiaalia, latautuu nyt yli puolet nopeammin. Latausasema on helppokäyttöinen, kun johtoa ei tarvitse erikseen kytkeä pistorasiaan ja säilöä takakontissa. Kiinteällä johdolla pistoke vain kiinni autoon ja lataus käynnistyy.