Rakensimme nykyisen talomme 20-vuotta sitten. Tuolloin päädyimme valitsemaan lämmitysmuodoksi maalämmön, joka oli tuolloin verraten uusi omakotitalojen energiatuotannon muoto. Maalämmön tuottama energia käytetään talon lämmitykseen vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Hankittaessa maalämpöjärjestelmän myyjä arvioi maalämpöpumpun kalleimman osan, kompressorin, odotettavissa olevaksi iäksi 20-vuotta. Kompressori on kestänyt nyt tuon 20-vuotta, vaikka ympäriltä on erilaisia osia jo vaihdeltu vuosien varrella. Edessä on maalämpöpumpun uusiminen.

Nykyinen pumppumme on Thermian Diplomat Duo 10, jonka rinnalla on 2 erillistä lämminvesivaraajaa. Hankittaessa koneen myyjä teki laskelmat täysmitoituksella eli koneen koko laskettiin ajatuksella, että koneen teho riittää lämmittämään talo läpi vuoden, ja lisävastuksia käytettäisiin mahdollisimman väähän. Kone on mitoitukseltaan noin 10 kW kone ja se on meille riittänyt varsin hyvin. Koneen sisäänrakennetut 3 kW ja 6 kW lisävastukset ovat olleet käytössä vain talvisin. Koneen asennuksen yhteydessä porattiin porakaivo 192 m syvyyteen, joka silloisten koneiden mittakaavassa oli odotettua syvempi. Aiottua syvemmälle päädyttiin, kun ei peruskalliosta meinannut millään löytyä pohjavesisuonta. Lopulta kaivo vain täytettiin vedellä, mikä sinänsä ajaa saman asian.

Koneen vaihto

Maalämpöpumpun vaihtoon lähdettäessä ensimmäiseksi tehtiin hiukan tutkimustyötä eri valmistajien mallistojen suhteen. Samalla kartoitettiin muutamia jälleenmyyjiä ja asentajia. Oman tutkimustyön myötä uudelle koneelle nousi kaksi selkeää vaatimusta. Ensimmäinen vaatimus tulee asennuspaikan olosuhteista. Tila on normaali huonetta matalampi, joten normikorkuinen kone ei käy. Lähes kaikilta valmistajilta löytyy myös kone, jossa lämminvesivaraaja on erikseen ja sitä kautta kone matalampi. Toinen vaatimus liittyi koneen etäohjattavuuteen ja mahdollisuuteen liittää se kotiautomaatioon.

Lopulta kilpailu tiivistyi kahteen jälleenmyyjään. Toisen keskittyessä Thermian koneisiin ja toisella on iso kirjo eri päämiehiä. Molemmilta pyydettiin tarjous, jonka pohjaksi annettiin meidän vaatimukset, talon pinta-ala sekä nykyinen sähkön vuosikulutus. Molempien kanssa käytiin myös puhelimitse tarkentava keskustelu. Perusasioiltaan molempien toiminta oli hyvin samankaltaista. Molempien toimittajien mitoitus johti saman kokoiseen 10-12 kW kokoiseen koneeseen erillisen lämminvesivaraajan kanssa. Pari isompaa eroa kuitenkin oli. Toinen toimittaja kävi hyvin tarkasti läpi mitä vaikutuksia nykyisillä tehokkaammilla koneilla voi olla enrgiakaivon toimintaan. Nyiset koneet voivat olla niin tehokkaita, että se imee energiakaivosta kaiken energian talvella, jolloin lopputalven lämmitys tapahtuisi sähkövastuksilla. Hän myös tarjosi sopivaa konetta, joka voidaan rajoittaa talon ja kaivon vaatimusten mukaisesti. Toinen toimittaja ei kaivojen jäähtymisestä puhunut mitään, mutta tarjosi päätöksen tueksi talon tilavuuteen perustuvan säästölaskelman. Laskelma vaan ei ihan osunut meille, kun talon eristykset ovat paremmat kuin normaaleissa tämän ikäluokan taloissa. Näin arvioitu kulutus oli heti alkuunsa 30% liian suuri.

Lopulta isoja eroja ei laitteissa ollut, ja hinta muotoutui päätöksen osalta tärkeimmäksi. Hinnat ovat aika kovasti nousseet 20 vuoden aikana, ja ilmeisesti myös viimeisen muutaman vuoden aikana. Myöskin hintahaitari vaikuttaa suurelta, kun halvimman ja kalleimman tarjouksen välillä eroa oli noin 30%. Maalämpöpumpun vaihto on, ainakin kalliimman tarjouksen mukaan, käytännössä yhtä kallista kuin mitä asennus porauksineen maksoi 20 vuotta sitten. Valitsimme tarjouksista edullisemman, pääosin hinnan mutta osittain myös tarjotun koneen vuoksi. Valittu kone on Thermian laite ja edellisen koneen hyvät kokemukset tukivat valintaa. Vaihto on suunniteltu toukokuun puoleen väliin. Ensi talvi on mielenkiintoinen ja osoittaa kuinka paljon paremmalla hyötysuhteella uusi pumppu toimii ja miten se vaikuttaa meidän sähkön kulutukseen.