Viime talvi oli ensimmäinen talvi, jolloin meillä on ollut pörssisähkösopimus. Aiempina vuosina olemme nauttineet edullisista kiinteistä määräaikaisista sopimuksista. Viime kesän sopimusmuutos ja miten laskujen suuruus kehittyy pörssisähkösopimuksen kanssa. Päädyimme ottamaan pörssisähkön, sillä kiinteän sopimuksen tarjoukset kuulostivat kalliilta. Halvimmillaan olisimme saaneet noin 12 snt/kWh sopimuksen.

Hintavertailu

Aiempien sähkön säästötoimien lisäksi muutokset ovat olleet mielestämme melko pieniä. Etenkin kun maalämpöpumppumme on vanhaa mallia, jota ei voi kovin järkevästi ohjata sähkön hinnan mukaan. Joitakin muutoksia kuitenkin olemme tehneet. Fingridin hintaseuranta appi on ollut käytössä ja sen avulla olemme pyrkineet ohjaamaan kulutusta edullisimmille tunneille. Suurin kulutus, jonka aikataulua voimme aika hyvin valikoida on sähköauton lataaminen. Appin avulla olemme myös voineet ajastaa pyykin ja tiskien pesut edullisemmille tunneille. Kulutuksessa ja sähkölaskuissa lämmitys näkyy selvästi kulutuksen nousuna. Toinen kulutusta nostava tekijä on ollut sähköauto, jonka akkuja pitää talvella ladata huomattavasti useammin kuin kesällä.

Sähkön hintatason mielikuvaan vaikutti etenkin alkuvaiheessa vanhan todella edullisen sopimuksen 5,5 snt/kWh. Alkuun jokainen yli 10 snt hinta tuntui kovin korkealta. Talven myötä kuitenkin tottui korkeampiin hintoihin. Onneksi talven aikana ei ollut kuin muutama erittäin korkean hinnan tunti. Kalliitkin ajat olivat aiempaan talveen verrattuna edullisia, eivätkä kalliit jaksot kestäneet kovin pitkään. Vanha sopimus päättyi kesäkuun loppuun ja uusi pörssisähkösopimus astui voimaan heinäkuun alusta.

Heinäkuussa ja syys- sekä lokakuussa meidän keskihinta oli alle aikaisemman sopimuksen. Heinäkuussa keskihinta asettui 4,8 c/kWh:iin ja syys- sekä lokakuussa hiukan alle 4 snt/kWh. Elokuu oli hiukan kalliimpi, jolloin keskihinta oli 9,8 c/kWh. Marraskuussa kulutuksen ajoittamisen avulla keskihinta saatiin pidettyä kohtuu alhaisena 6,5 c/kWh. Joulukuu oli vielä alle 10 snt/kWh, mutta tammikuussa hinta pomppasi 13,2 c/kWh. Tammikuun kovempi hinta oli jokseenkin odotettu, onhan se lämmityksen vuoksi korkean kulutuksen aikaa. Joulu- ja tammikuun laskuissa näkyikin kylmä sää korkeamman kulutuksen muodossa, mikä luonnollisesti nosti laskujen loppusummaa. Helmikuussa palattiinkin jo selkeästi viime kesän kiinteiden hintojen alapuolelle, keskihinnan ollessa 7,3 c/kWh.

Kesällä sähkölaskuja ja kulutusta pienensi aurinkopaneelien tuotto. Aurinkopaneeleista ei sähköä saatu pimeimpinä talven kuukausina ollenkaan. Maaliskuun ensimmäinen päivä kevät oli sulattanut katolta lumia tarpeeksi ja aurinkovoimalakin alkoi taas tuottaa. Aurinko on vielä kesään nähden alhaalla ja teholukemat siten alhaisemmat, mutta joka päivä on voimalasta tullut jotain. Parhaimmillaan on päästy yli 20 kWh lukemiin, mikä on melkein puolet aurinkoisen kesäpäivän lukemista.

Yhteenveto

Tammikuu on ollut ainoa kuukausi jolloin pörssisähkösopimus ei ollut kiinteää sopimusta edullisempi. Tuolloinkin eroa oli noin sentin verran. Kulutuksen osalta suuria muutoksia tottumuksiin on vaikea tehdä ja kaikki helpot säästöt on jo käytössä. Maalämpöpumppu on yksi suurimpia kuluttajia, ja 20-vuotias kone alkaakin jo vedellä viimeisiään. Kevään aikana maalämpöpumppu onkin tarkoitus vaihtaa uuteen. Uuden koneen energiatehokkuus pitäisi olla selvästi vanhaa parempi ja konetta voi myös ohjata. Uudesta pumpusta juttua myöhemmin keväällä. Aurinkoista pääsiäistä kaikille 🐣