Ensimmäisen sijoitusasunnon hankinta

Aiemmassa postauksessa jo kerroimme kuinka kipinä asuntosijoittamiseen oli kytenyt jo jonkin aikaa. Päätöksen synnyttyä olikin edessä ensimmäisen sijoitusasunnon hankinta.

Hyvin nopeasti meille kirkastui, että asunnon tulee sijaita pk-seudulla tai sen kehyskunnissa. Olemme itse asuneet pk-seudulla koko elämämme, ja sitä kautta meillä on jonkin verran paikallistuntemusta. Alkuvaiheessa hiukan haarukoimme myös muita yliopistokaupunkeja, mutta niitä emme tunne riittävästi. Läheinen sijainti ja aluetuntemus nousivat meille tärkeiksi, varsinkin kun kyseessä oli ensimmäisen sijoitusasunnon hankinta. Vieraalle paikkakunnalle lähteminen tuntui liian riskipitoiselta.

Rahoituksen järjestäminen

Ensimmäisen sijoitusasunnon hankinta ei meiltä onnistuisi ilman rahoitusta. Laitoimmekin heti lainatarjouspyynnöt lähes kaikille Suomessa toimiville pankeille. Kolmen suurimman kanssa pääsimme melko nopeasti keskusteluihin. Myös muutaman pienemmän kanssa aloitimme keskusteluita. Pankkien kanssa käydyissä keskusteluissa tuli hyvin esiin monessa muussakin blogissa ja podcastissa esiin nostettu pankkivirkailijan ymmärrys asuntosijoittamisesta. Olimme pitkään olleet yhden suuren pankin asiakas, mutta heillä oli tuossa ajanhetkessä haasteita palvella asiakkaitaan. Lainatarjoukseen vastaamisessa meni lähes kaksi viikkoa, ja siinäkin vaiheessa saimme yhteyshenkilöksi asiakaspalvelijan, joka ei ymmärtänyt positiivisen kassavirran asuntosijoittamista. Samaan aikaan toisesta pankista saimme ensimmäisen kontaktin parissa päivässä ja puhelinneuvottelun n. viikon päähän. Tuossa pankissa asiakaspalvelijalla oli selkeä tahtotila voittaa kilpailu asiakkaasta sekä ymmärrys asuntosijoittamisesta. Kyseinen pankki tekikin niin hyvän tarjouksen, että päädyimme siirtämään asiakkuutemme kyseiseen pankkiin. Samalla saimme lainalupauksen sijoitusasuntoa varten ja pystyimme hyödyntämään omaa asuinkiinteistöä osittain vakuutena.

Asunnon etsiminen

Sopivan sijoitusasunnon etsintä käynnistyi tekemällä Etuoveen ja Oikotielle hakuvahdit sekä perkaamalla niitä sekä eri välitysliikkeiden kotisivuja sopivien kohteiden toivossa. Vahtien luomiseenkin menee huomattava määrä aikaa, kun rajaa postinumeroittain tai muilla kriteereillä sopivia alueita ja asuntotyyppejä. Samalla takaraivossa kummitteli ajatus voiko näiden hakuvahtien kautta oikeasti löytää mitään mikä täyttäisi sijoitusasunnon kriteerit. Pk-seudulla asuntoja liikkuu melko paljon, uusia ilmoituksia pamahtaa välillä useitakin päivässä, jotka osuvat vahteihin. Varsinkin alussa keräsimme laajalla otannalla ilmoituksista perustietoja omaan taulukkoon, johon olimme rakentaneet kaavat vuokratuottoprosentille sekä kassavirralle. Vuokratasoja arvioimme Vuokraovesta löytyvien ilmoitusten perusteella. Taulukko on armoton, lähes kaikki asunnot ovat pyyntihinnoillaan kassavirtanegatiivisia isolla velkavivulla.

Emme kuitenkaan lannistuneet. Taulukon mukaan Itä-Helsingistä ja kehyskunnista löytyi kohteita, jotka olivat vain hiukan negatiivisia kassavirraltaan. Ei muuta kuin näytöille haistelemaan tunnelmaa ja tutustumaan välittäjiin. Useasta kohteesta teimme myös tarjouksia, mutta usein jäimme toiseksi. Osassa edulliselta vaikuttavista kohteista emme ehtineet saada edes taloyhtiön papereita kun välittäjä ilmoitti, että kohde on myyty. Jälkikäteen mietittynä olemme tyytyväisiä, emme antaneet tunteiden viedä, vaan päätökset ja tarjoustasot tehtiin taulukon ja faktojen pohjalta.

Marraskuussa sitten tärppäsi. Keravalla tuli myyntiin kohde joka istui meidän kriteereihin ja laskelmien mukaan oli kassavirtapositiivinen. Ainoa kysymysmerkki oli lähitulevaisuudessa vaaniva putkiremontti. Soitimme heti välittäjälle. Välittäjältä saimme taloyhtiön paperit ja näyttökin onnistui samalle illalle. Näytöllä jätimme myös tarjouksen. Reilun vuorokauden odottelun jälkeen välittäjä soitti ja onnitteli uusia asunnon omistajia.

Seuraavassa artikkelissa käymme läpi miten asuntokauppa hoidettiin etänä. Tulossa myös artikkelit asunnon remppaamisesta sekä vuokraamisesta.