Tag: maalämpö

Pörssisähkösopimus ja ensimmäinen talvi

Pörssisähkösopimus ja ensimmäinen talvi

By | | Comments 0 Comment

Viime talvi oli ensimmäinen talvi, jolloin meillä on ollut pörssisähkösopimus. Aiempina vuosina olemme nauttineet edullisista kiinteistä määräaikaisista sopimuksista. Viime kesän sopimusmuutos ja miten laskujen suuruus kehittyy pörssisähkösopimuksen kanssa. Päädyimme ottamaan pörssisähkön, sillä kiinteän sopimuksen tarjoukset kuulostivat kalliilta. Halvimmillaan olisimme saaneet noin 12 snt/kWh sopimuksen.

pörssisähkösopimus

Hintavertailu

Aiempien sähkön säästötoimien lisäksi muutokset ovat olleet mielestämme melko pieniä. Etenkin kun maalämpöpumppumme on vanhaa mallia, jota ei voi kovin järkevästi ohjata sähkön hinnan mukaan. Joitakin muutoksia kuitenkin olemme tehneet. Fingridin hintaseuranta appi on ollut käytössä ja sen avulla olemme pyrkineet ohjaamaan kulutusta edullisimmille tunneille. Suurin kulutus, jonka aikataulua voimme aika hyvin valikoida on sähköauton lataaminen. Appin avulla olemme myös voineet ajastaa pyykin ja tiskien pesut edullisemmille tunneille. Kulutuksessa ja sähkölaskuissa lämmitys näkyy selvästi kulutuksen nousuna. Toinen kulutusta nostava tekijä on ollut sähköauto, jonka akkuja pitää talvella ladata huomattavasti useammin kuin kesällä.

pörssisähkösopimus

Sähkön hintatason mielikuvaan vaikutti etenkin alkuvaiheessa vanhan todella edullisen sopimuksen 5,5 snt/kWh. Alkuun jokainen yli 10 snt hinta tuntui kovin korkealta. Talven myötä kuitenkin tottui korkeampiin hintoihin. Onneksi talven aikana ei ollut kuin muutama erittäin korkean hinnan tunti. Kalliitkin ajat olivat aiempaan talveen verrattuna edullisia, eivätkä kalliit jaksot kestäneet kovin pitkään. Vanha sopimus päättyi kesäkuun loppuun ja uusi pörssisähkösopimus astui voimaan heinäkuun alusta.

Heinäkuussa ja syys- sekä lokakuussa meidän keskihinta oli alle aikaisemman sopimuksen. Heinäkuussa keskihinta asettui 4,8 c/kWh:iin ja syys- sekä lokakuussa hiukan alle 4 snt/kWh. Elokuu oli hiukan kalliimpi, jolloin keskihinta oli 9,8 c/kWh. Marraskuussa kulutuksen ajoittamisen avulla keskihinta saatiin pidettyä kohtuu alhaisena 6,5 c/kWh. Joulukuu oli vielä alle 10 snt/kWh, mutta tammikuussa hinta pomppasi 13,2 c/kWh. Tammikuun kovempi hinta oli jokseenkin odotettu, onhan se lämmityksen vuoksi korkean kulutuksen aikaa. Joulu- ja tammikuun laskuissa näkyikin kylmä sää korkeamman kulutuksen muodossa, mikä luonnollisesti nosti laskujen loppusummaa. Helmikuussa palattiinkin jo selkeästi viime kesän kiinteiden hintojen alapuolelle, keskihinnan ollessa 7,3 c/kWh.

Kesällä sähkölaskuja ja kulutusta pienensi aurinkopaneelien tuotto. Aurinkopaneeleista ei sähköä saatu pimeimpinä talven kuukausina ollenkaan. Maaliskuun ensimmäinen päivä kevät oli sulattanut katolta lumia tarpeeksi ja aurinkovoimalakin alkoi taas tuottaa. Aurinko on vielä kesään nähden alhaalla ja teholukemat siten alhaisemmat, mutta joka päivä on voimalasta tullut jotain. Parhaimmillaan on päästy yli 20 kWh lukemiin, mikä on melkein puolet aurinkoisen kesäpäivän lukemista.

aurinkopaneelit

Yhteenveto

Tammikuu on ollut ainoa kuukausi jolloin pörssisähkösopimus ei ollut kiinteää sopimusta edullisempi. Tuolloinkin eroa oli noin sentin verran. Kulutuksen osalta suuria muutoksia tottumuksiin on vaikea tehdä ja kaikki helpot säästöt on jo käytössä. Maalämpöpumppu on yksi suurimpia kuluttajia, ja 20-vuotias kone alkaakin jo vedellä viimeisiään. Kevään aikana maalämpöpumppu onkin tarkoitus vaihtaa uuteen. Uuden koneen energiatehokkuus pitäisi olla selvästi vanhaa parempi ja konetta voi myös ohjata. Uudesta pumpusta juttua myöhemmin keväällä. Aurinkoista pääsiäistä kaikille 🐣

Maalämpö

Maalämpö

By | | Comments 4 comments
Maalämpö

Rakensimme nykyisen omakotitalomme vuonna 2004. Lämmitysratkaisu oli yksi suurista kysymyksistä joita silloin mietimme. Edellisessä talossamme oli suora sähkölämmitys patterilla ja muutamissa huoneissa lattialämmitys. Öljylämmitys oli myös vaihtoehto niihin aikoihin, vaikka öljyyn liittyvät ilmastokysymykset sekä öljyn hinnan nousupaineet sen melko nopeasti listalta pois karsivatkin. Maalämpö oli niihin aikoihin vielä melko uutta, mutta nopeassa kasvussa.

Valinnan pohjaksi meillä oli muutama vaatimus. Pattereita emme halunneet näkyviin. Lattialämmitys on ihana, lämpimällä lattialla voi tepsutella paljain jaloin. Ratkaisun pitäisi olla myös käytössä edullinen.

Lämmitysratkaisun valinta

Kilpailutimme useamman maalämpöratkaisun. Suurin osa toimijoista tarjosi tuohon aikaan vajaamitoitusta, jossa ratkaisu mitoitettiin 80-90% kokonaistarpeesta ja loput katettaisiin sähköllä. Poikkeuksena oli Tom Allen, joka laski ratkaisun kattamaan kokonaan lämmitystarpeen. Tomin tarjous sisälsi myös kattavan laskelman 20 vuoden säästöille ja kustannuksille. Ratkaisujen perustamiskustannuksissa ei ollut suuria eroja, mutta pitkällä ajalla säätöä tulisi sähkön hinnan muutosten suhteessa.

Toteutuksena meidän tontille sopi parhaiten porakaivoversio, jossa keruuputkistoa varten porataan noin 20 cm halkaisijaltaan oleva reikä kallioon. Lopputulemana pihallamme on nyt 192 metriä syvä reikä, johon keruuputkisto on sijoitettu. Maalämpöpumppuna on Thermian Duo. Lämmön jakelu toteutetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lisäksi maalämmöllä lämmitetään 450 litraa lämmintä vettä. Kokonaisuudessaan järjestelmälle tuli asennettuna, ilman lattialämmityksen osuutta, hintaa reilu 16 000 euroa (maalämpö ja lämminvesivaraaja).

Maalämpö.

Kokemuksia

Verratessamme vuoden 2004 aikoihin sähkölaskuja edellisen talon ja nykyisen kotimme välillä, huomasimme laskujen olevan samaa tasoa vuosikeskiarvoltaan. Mikä on mielestämme hyvä tilanne, olihan vanha talomme puolet pienempi kuin nykyinen. Nykyisessä on paremmat eristykset kuin vanhassa, ja tuossa kohtaa osa säädöistä haki vielä oikeita tasoja.

17 vuoden aikana on järjestelmää tarvinnut huoltaa kolmasti. Kahdesti olemme vaihdattaneet venttiilin, joka ohjaa tuotetun lämpimän veden kulkua varaajan ja lattialämpökierron välillä. Ohjauspaneeli on vaihdettu kerran, nappuloiden rikkoutumisen vuoksi. Ja viimeisimpänä tänä kesänä vaihdettiin paisuntasäiliö, jonka kalvo oli rikkoontunut. Yhteensä rahaa on huoltoihin palanut noin 1500 euroa. Järjestelmän kannalta suurin ja kallein huolto on kompressorin vaihto. Alun perin kompressorille lupailtiin noin 20 vuoden elinkaarta, jännityksellä odotamme miten lähellä tuota mennään.

Maalämmön tuottaman lämmön lisäksi järjestelmässä on kaksi sähkövastusta, joilla varmistetaan lämmöntuotto kovimmillakin pakkasilla. Lisälämpöä ei ole tarvittu kuin kaikkein kovimpina pakkaspäivinä, ja silloinkin usein riittää toisen vastuksen käyttö.

Taaksepäin katsoessa vaikuttaa, että teimme hyvän valinnan. Tuntuma on, että sähkölaskumme on noin puolet siitä mitä se olisi ilman maalämpöä ja hyvää eristystä. Huoltokulujen osalta noin 100 euroa per vuosi ei voi pitää kovinkaan korkeina, ja tukevat meidän matkaa kohti taloudellista riippumattomuutta.