sähkön säästö Archives

Syksyn pihavalot ja älykoti

By lavitaebella | 18.10.2024 | Comments 0 Comment

Syksyn koittaessa on kiva koristella pihaa ulkovaloilla. Aamujen ja iltojen pimetessä myös pihavalot tulevat tarpeellisiksi. Sähkön säästäjinä emme kuitenkaan halua pitää valoja jatkuvasti päällä. Perinteisenä vaihtoehtona meillä oli aiemmin käytössä mekaanisia ajastinpistorasioita. Pääosin ne toimivat hyvin koristevaloihin, mutta pihavalojen ajastukseen ne eivät soveltuneet. Pihavalot on kytketty verkkovirtaan, ja niitä varten meillä oli erillinen ajastin. Mekaanisten ajastimien sekä pihavaloihin kytketyn ajastimen ongelmaksi tulivat sähkökatkojen aiheuttamat muutokset ajastimen sisäisessä kellossa.

Älykoti

Olemme jo parin vuoden ajan siirtyneet vähitellen enemmän ja enemmän kohti älykotia. Aloitimme muutamasta pistorasiasta, joiden avulla ohjattiin joulukuusen valoja ja ikkunoiden jouluvaloja. Älykotia on sen jälkeen laajennettu hankkimalla Homey-keskitin, jonka avulla eri merkkien toimilaitteita voidaan ohjata keskitetysti yhdestä paikasta. Ilman keskitintä pitäisi joko keskittyä yhden toimittajan tai ekosysteemin laitteisiin, tai vaihtoehtoisesti käyttää useita eri sovelluksia puhelimessa. Applen ja Googlen kotiautomaatio-ohjelmistot auttavat myös pitkälle.

Homey tarjoaa perusälylaitevalmistajien sovelluksia monipuolisemmat ohjelmointimahdollisuudet. Ohjelmointi terminä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta Homeyssa se tarkoittaa yksinkertaisesti erilaisten toimintojen valitsemista ja yhdistämistä hiiren avulla. Toinen älykkään keskittimen, kuten Homeyn, etu on eri protokollien tuki. Langattomaan WiFi-verkkoon kytkeytyvät laitteet voi liittää ja hallita helposti valmistajien sovelluksilla tai puhelinvalmistajan kotiautomaatiosovelluksella. Muiden protokollien, kuten ZigBee tai Z-Wave, kohdalla tarvitaan joka tapauksessa keskitin. Keskittimiä on muitakin vaihtoehtoja, kuten Ikean Trådfri-sarjan ZigBee-keskitin.

Valojen ohjaus

Pihavalojen osalta vanha ajastin alkoi olla jo melko vanha ja kaipasi uusimista. Valojen ohjaukseen hankimme kojerasiaan mahtuvan Shelly 1PM WiFi-kytkettävän relekytkimen. Shellyn sai helposti liitettyä Homey-keskittimeen, ja sen kautta valojen dynaaminen ajastaminen onnistuu helposti. Olemme nyt asettaneet valot syttymään auringonlaskun aikoihin, paitsi jos aurinko laskee ilta kymmenen jälkeen. Valot sammutetaan ajastetusti. Talviajalle valot on ajastettu syttymään vain arkisin ja sammumaan viimeistään auringon noustua. Homeyn logiikan avulla ajastuksiin voi lisätä myös ehtoja, kuten pörssisähkön hintaan perustuvia sääntöjä, jolloin valojen palamista voi rajoittaa, jos sähkön hinta nousee äkillisesti.

Kesällä hankimme vastaavanlaisen Shelly 2PM -relekytkimen. Erona 1PM-malliin on mahdollisuus ohjata kahta relekytkintä erikseen, jolloin saman kytkimen taakse saa kaksi erillistä valoryhmää. Toisen kanavan taakse kytkettiin yksi ulkopistorasia, johon voi liittää esimerkiksi koristevalopuun tai muun vastaavan. Toisella kanavalla ohjataan tontin rajalle asennettua numerovaloa.

Muiden pihan koristevalojen osalta käytämme edelleen WiFi-pohjaisia älypistorasioita. Ajatuksena on kuitenkin siirtyä vähitellen ZigBee-pohjaisiin pistorasioihin. Suurin syy vaihtoon on pelko WiFi-reitittimen IP-avaruuden loppumisesta. Vaikka raja ei ole vielä tullut vastaan, se ei kuitenkaan ole rajaton.

Elämä sähköauton kanssa

By lavitaebella | 16.8.2024 | Comments 0 Comment

Elämä sähköauton kanssa. Olemme eläneet nyt noin vuoden kahden sähköauton kanssa. Siirtyminen polttomoottori- ja hybridiautoista täyssähköön on sujunut yllättävän helposti. Varsinkin alkuun mietimme kovasti miten pärjäämme, jos tarvitsee lähteä johonkin pidemmälle. Luonnollisesti myös sähkön hinnan kehitys ja sen suhteuttaminen polttoaineiden hintoihin piti miettiä ennen vaihtopäätöstä.

Pitkät matkat

Pitkät matkat ovat sähköautoilun kannalta olleet melko yleinen keskustelun aihe. Ja varsinkin talvella on varsin aiheellista miettiä ajoreitit sekä pysähdyspaikat melko tarkkaan. Sähköauton tankkaaminen ei käy ihan yhtä helposti kuin polttomoottorin. Polttomoottori autossa tankkaus vie joitakin minuutteja. Polttoaine pumppuja on kaikilla asemilla, ja joitakin erityisen edullisia hetkiä lukuunottamatta ei pumpulle tarvitse yleensä edes jonottaa.

Edellisessä vaiheesa ajelimme hybridillä. Hybridiauton lataaminen oli varsin hidasta, eikä akkukaan ollut kovin iso. Täyssähköisten lataaminen on nopeutunut viime vuosina huomattavasti teholatureiden ja autojen latausjärjeselmien kehittymisen myötä. Siltikään lataus ei tapahdu muutamissa minuuteissa, ja latureilla voi olla jonoa. Onneksi monissa lataus appeissa näkee onko toivotulla asemalla vapaata. Latausinfraa on onneksi tullut paljon myös eri kauppojen yhteyteen ja hypermarketeillakin on yleensä myös suurteholatureita.

Sähköautojen yhdellä latauksella ajettava matka vaihtelee huomattavasti eri merkkien ja malliversioiden välillä. Meidän autoista molemmat näyttävät 300-400 km täydellä latauksella kesäisin. Talvella ajomatka putoaa ja -20 asteen paikkeilla ollaan lähellä puolikasta ajomatkaa. Matka kasvaa hiukan auton ja akkujen lämmetessä, mutta vaikuttaa silti matkan suunnitteluun.

Tänä kesänä teimme toisella autolla matkan Turun kautta Ruotsin puolelle. Laivan lähtöä odotellessa kävimme varmuuden vuoksi lataamassa autoa Turun keskustan ABC:lla, jossa jäätelöiden syömisen aikana akku saatiinkin ladattua noin 80% tasolle. Ruotsissa latureita löytyi myös helposti. Ainakin Uppsalan alueella lataussähkö oli selkeästi kalliimpaa kuin Suomessa. Normaalin alle 22 kW latauksen kW-hinta oli lähes sama kuin Suomessa teholatauksen hinta. Ja teholaturin hinta melkein kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Toinen pidempi reissu suuntautui Savonlinnaan. Menomatkalla pysähdyimme Mikkelissä lataamassa kahvitauon verran. Oopperan ja yön aikana auto ladattiin uudestaan täyteen hotellin parkkihallissa. Suurin yllätys koettiin kotimatkalla. Vaikka ajoreitti oli sama molempiin suuntiin, meno matka ei olisi onnistunut ilman lataustaukoa, mutta kotiin paluu onnistui helposti. Tämä jäi hiukan ihmetyttämään, toimintamatkan eron ollessa kymmeniä kilometrejä.

Vuoden kokemuksen pohjalta ei paluuta polttomoottoreihin arkikäytössä ole. Elämä sähköauton kanssa jatkuu tulevaisuudessakin.

Aurinkopaneelien vuotuinen tuotto ja säästöt

By lavitaebella | 31.5.2024 | Comments 1 comment

Meillä on ollut aurinkopaneelit nyt vuoden. Niinpä on hyvä aika tutkailla millainen on ollut aurinkopaneelien vuotuinen tuotto ja säästöt. Samalla voi verrata verrata kuinka lähelle suunniteltua tuottoa päästiin ja mikä fiilis on jäänyt paneeleista. Viime talvi oli, ainakin meidän mielestä, harvinaisen pitkä. Lunta saatiin maahan jo marraskuun lopulla ja viimeiset kunnon lumipyryt tulivat vielä huhtikuun loppupuolella. Lumi estää tuotantoa tehokkaasti peittämällä katolle asennetut paneelit.

Odotusarvo

Aurinkopaneelien laskennallinen tuottoarvio on 6 800 kWh/vuosi. Talon suunnan ollessa pikkuisen epäedullisesti katon lappeen ollessa kaakossa, odotusarvona on ettei ihan tuohon päästä. Myöskin pitkä talvi saattaa vaikuttaa saavutettavaan tuottoon. Euromääräisesti tuotto kohdistuu paljolti kesään, jolloin pörssisähkön hinta on yleensä huomattavasti talvea alhaisempi. 8 kWp järjestelmän maksimituotto on 8 kW, joskaan ihan maksimiin ei useinkaan päästä. Odotusarvo on hankittaessa oli 7,5 kW luokkaa, eli hiukan olisi mainostetuissa tehoissa myyntipuhetta mukana.

Toteumat

Lähdetään purkamaan toteumia hetkellisen tuoton maksimista. Korkein hetkellinen tuotto mitä tilastoista löysimme, oli 8,2 kW, joskaan tuollaisia hetkiä ei ole edes päivittäin kesäisinä päivinäkään. Kuitenkin tuo kumoaa ennakkoluulot ja paneeleille annettu teho on saavutettavissa ja jopa hetkellisesti ylitettävissä.

Aurinkopaneelien tuotannossa oli pitkästä talvesta huolimatta vain kaksi täysin 0 W kuukautta, tammikuu ja helmikuu. Tuotannon määrä putosi tasaisesti kesä- ja heinäkuun huipuista kuukausi kuukaudelta. Maaliskuussa tuotanto alkoi taas uudestaan ja lumimassoista huolimatta ylitti lokakuun tuoton. Huhtikuu näyttää syyskuun kaltaiselta, tuoton ollessa hiukan alle 500 kWh. Kuukausituoton huiput olivat viime vuoden kesäkuussa, jolloin aurinkopaneelit tuottivat lähes 1 200 kWh.

Monena kuukautena olemme tuottaneet aurinkovoimalla hetkittäin enemmän sähköä kuin mitä pystymme itse käyttämään. Parhaimmillaan laskulla on ollut hyvityksenä lähes 20 euroa. Verratessa sähkön kulutusta edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin, näkyy aurinkopaneelien tuotto etenkin kesäisin laskutetussa kulutuksessa. Verratessa 6/2022-5/2023 jaksoa on huomioitava, että teimme astetta alemmas toimenpiteitä syksyllä 2022. Niinpä heinäkuun 2022 ja heinäkuun 2023 huima säästö yli 1 000 kWh ei ole täysin vertailukelpoinen, mutta kyllä siellä noin 500 kWh edestä on aurinkosähköä. Syksyllä molemmat automme vaihtuivat sähköisiin, joita ladattiin vuoden aikana paria poikkeusta lukuunottamatta kotona omalla laturilla. Etenkin talvikuukausien nousu autojen kulutuksissa näkyy myös sähkön kulutuksessa.

Aurinkopaneelit tuntuvat edelleen hyvältä hankinnalta. aurinkopaneelien vuotuinen tuotto ja säästöt ovat vastanneet melko hyvin odotuksia, vaikka arvioidusta vuosituotosta jäätiinkin noin 1 000 kWh. Kevään maalämpöpumpun uudistaminen tuo oletettavasti säästöjä talven kulutukseen, mutta kesäkaudelle aurinkopaneelit toimivat erittäin hyvin.

Maalämpöpumpun uusiminen

By lavitaebella | 3.5.2024 | Comments 0 Comment

Rakensimme nykyisen talomme 20-vuotta sitten. Tuolloin päädyimme valitsemaan lämmitysmuodoksi maalämmön, joka oli tuolloin verraten uusi omakotitalojen energiatuotannon muoto. Maalämmön tuottama energia käytetään talon lämmitykseen vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Hankittaessa maalämpöjärjestelmän myyjä arvioi maalämpöpumpun kalleimman osan, kompressorin, odotettavissa olevaksi iäksi 20-vuotta. Kompressori on kestänyt nyt tuon 20-vuotta, vaikka ympäriltä on erilaisia osia jo vaihdeltu vuosien varrella. Edessä on maalämpöpumpun uusiminen.

Nykyinen pumppumme on Thermian Diplomat Duo 10, jonka rinnalla on 2 erillistä lämminvesivaraajaa. Hankittaessa koneen myyjä teki laskelmat täysmitoituksella eli koneen koko laskettiin ajatuksella, että koneen teho riittää lämmittämään talo läpi vuoden, ja lisävastuksia käytettäisiin mahdollisimman väähän. Kone on mitoitukseltaan noin 10 kW kone ja se on meille riittänyt varsin hyvin. Koneen sisäänrakennetut 3 kW ja 6 kW lisävastukset ovat olleet käytössä vain talvisin. Koneen asennuksen yhteydessä porattiin porakaivo 192 m syvyyteen, joka silloisten koneiden mittakaavassa oli odotettua syvempi. Aiottua syvemmälle päädyttiin, kun ei peruskalliosta meinannut millään löytyä pohjavesisuonta. Lopulta kaivo vain täytettiin vedellä, mikä sinänsä ajaa saman asian.

Koneen vaihto

Maalämpöpumpun vaihtoon lähdettäessä ensimmäiseksi tehtiin hiukan tutkimustyötä eri valmistajien mallistojen suhteen. Samalla kartoitettiin muutamia jälleenmyyjiä ja asentajia. Oman tutkimustyön myötä uudelle koneelle nousi kaksi selkeää vaatimusta. Ensimmäinen vaatimus tulee asennuspaikan olosuhteista. Tila on normaali huonetta matalampi, joten normikorkuinen kone ei käy. Lähes kaikilta valmistajilta löytyy myös kone, jossa lämminvesivaraaja on erikseen ja sitä kautta kone matalampi. Toinen vaatimus liittyi koneen etäohjattavuuteen ja mahdollisuuteen liittää se kotiautomaatioon.

Lopulta kilpailu tiivistyi kahteen jälleenmyyjään. Toisen keskittyessä Thermian koneisiin ja toisella on iso kirjo eri päämiehiä. Molemmilta pyydettiin tarjous, jonka pohjaksi annettiin meidän vaatimukset, talon pinta-ala sekä nykyinen sähkön vuosikulutus. Molempien kanssa käytiin myös puhelimitse tarkentava keskustelu. Perusasioiltaan molempien toiminta oli hyvin samankaltaista. Molempien toimittajien mitoitus johti saman kokoiseen 10-12 kW kokoiseen koneeseen erillisen lämminvesivaraajan kanssa. Pari isompaa eroa kuitenkin oli. Toinen toimittaja kävi hyvin tarkasti läpi mitä vaikutuksia nykyisillä tehokkaammilla koneilla voi olla enrgiakaivon toimintaan. Nyiset koneet voivat olla niin tehokkaita, että se imee energiakaivosta kaiken energian talvella, jolloin lopputalven lämmitys tapahtuisi sähkövastuksilla. Hän myös tarjosi sopivaa konetta, joka voidaan rajoittaa talon ja kaivon vaatimusten mukaisesti. Toinen toimittaja ei kaivojen jäähtymisestä puhunut mitään, mutta tarjosi päätöksen tueksi talon tilavuuteen perustuvan säästölaskelman. Laskelma vaan ei ihan osunut meille, kun talon eristykset ovat paremmat kuin normaaleissa tämän ikäluokan taloissa. Näin arvioitu kulutus oli heti alkuunsa 30% liian suuri.

Lopulta isoja eroja ei laitteissa ollut, ja hinta muotoutui päätöksen osalta tärkeimmäksi. Hinnat ovat aika kovasti nousseet 20 vuoden aikana, ja ilmeisesti myös viimeisen muutaman vuoden aikana. Myöskin hintahaitari vaikuttaa suurelta, kun halvimman ja kalleimman tarjouksen välillä eroa oli noin 30%. Maalämpöpumpun vaihto on, ainakin kalliimman tarjouksen mukaan, käytännössä yhtä kallista kuin mitä asennus porauksineen maksoi 20 vuotta sitten. Valitsimme tarjouksista edullisemman, pääosin hinnan mutta osittain myös tarjotun koneen vuoksi. Valittu kone on Thermian laite ja edellisen koneen hyvät kokemukset tukivat valintaa. Vaihto on suunniteltu toukokuun puoleen väliin. Ensi talvi on mielenkiintoinen ja osoittaa kuinka paljon paremmalla hyötysuhteella uusi pumppu toimii ja miten se vaikuttaa meidän sähkön kulutukseen.

Pörssisähkösopimus ja ensimmäinen talvi

By lavitaebella | 29.3.2024 | Comments 1 comment

Viime talvi oli ensimmäinen talvi, jolloin meillä on ollut pörssisähkösopimus. Aiempina vuosina olemme nauttineet edullisista kiinteistä määräaikaisista sopimuksista. Viime kesän sopimusmuutos ja miten laskujen suuruus kehittyy pörssisähkösopimuksen kanssa. Päädyimme ottamaan pörssisähkön, sillä kiinteän sopimuksen tarjoukset kuulostivat kalliilta. Halvimmillaan olisimme saaneet noin 12 snt/kWh sopimuksen.

Hintavertailu

Aiempien sähkön säästötoimien lisäksi muutokset ovat olleet mielestämme melko pieniä. Etenkin kun maalämpöpumppumme on vanhaa mallia, jota ei voi kovin järkevästi ohjata sähkön hinnan mukaan. Joitakin muutoksia kuitenkin olemme tehneet. Fingridin hintaseuranta appi on ollut käytössä ja sen avulla olemme pyrkineet ohjaamaan kulutusta edullisimmille tunneille. Suurin kulutus, jonka aikataulua voimme aika hyvin valikoida on sähköauton lataaminen. Appin avulla olemme myös voineet ajastaa pyykin ja tiskien pesut edullisemmille tunneille. Kulutuksessa ja sähkölaskuissa lämmitys näkyy selvästi kulutuksen nousuna. Toinen kulutusta nostava tekijä on ollut sähköauto, jonka akkuja pitää talvella ladata huomattavasti useammin kuin kesällä.

Sähkön hintatason mielikuvaan vaikutti etenkin alkuvaiheessa vanhan todella edullisen sopimuksen 5,5 snt/kWh. Alkuun jokainen yli 10 snt hinta tuntui kovin korkealta. Talven myötä kuitenkin tottui korkeampiin hintoihin. Onneksi talven aikana ei ollut kuin muutama erittäin korkean hinnan tunti. Kalliitkin ajat olivat aiempaan talveen verrattuna edullisia, eivätkä kalliit jaksot kestäneet kovin pitkään. Vanha sopimus päättyi kesäkuun loppuun ja uusi pörssisähkösopimus astui voimaan heinäkuun alusta.

Heinäkuussa ja syys- sekä lokakuussa meidän keskihinta oli alle aikaisemman sopimuksen. Heinäkuussa keskihinta asettui 4,8 c/kWh:iin ja syys- sekä lokakuussa hiukan alle 4 snt/kWh. Elokuu oli hiukan kalliimpi, jolloin keskihinta oli 9,8 c/kWh. Marraskuussa kulutuksen ajoittamisen avulla keskihinta saatiin pidettyä kohtuu alhaisena 6,5 c/kWh. Joulukuu oli vielä alle 10 snt/kWh, mutta tammikuussa hinta pomppasi 13,2 c/kWh. Tammikuun kovempi hinta oli jokseenkin odotettu, onhan se lämmityksen vuoksi korkean kulutuksen aikaa. Joulu- ja tammikuun laskuissa näkyikin kylmä sää korkeamman kulutuksen muodossa, mikä luonnollisesti nosti laskujen loppusummaa. Helmikuussa palattiinkin jo selkeästi viime kesän kiinteiden hintojen alapuolelle, keskihinnan ollessa 7,3 c/kWh.

Kesällä sähkölaskuja ja kulutusta pienensi aurinkopaneelien tuotto. Aurinkopaneeleista ei sähköä saatu pimeimpinä talven kuukausina ollenkaan. Maaliskuun ensimmäinen päivä kevät oli sulattanut katolta lumia tarpeeksi ja aurinkovoimalakin alkoi taas tuottaa. Aurinko on vielä kesään nähden alhaalla ja teholukemat siten alhaisemmat, mutta joka päivä on voimalasta tullut jotain. Parhaimmillaan on päästy yli 20 kWh lukemiin, mikä on melkein puolet aurinkoisen kesäpäivän lukemista.

Yhteenveto

Tammikuu on ollut ainoa kuukausi jolloin pörssisähkösopimus ei ollut kiinteää sopimusta edullisempi. Tuolloinkin eroa oli noin sentin verran. Kulutuksen osalta suuria muutoksia tottumuksiin on vaikea tehdä ja kaikki helpot säästöt on jo käytössä. Maalämpöpumppu on yksi suurimpia kuluttajia, ja 20-vuotias kone alkaakin jo vedellä viimeisiään. Kevään aikana maalämpöpumppu onkin tarkoitus vaihtaa uuteen. Uuden koneen energiatehokkuus pitäisi olla selvästi vanhaa parempi ja konetta voi myös ohjata. Uudesta pumpusta juttua myöhemmin keväällä. Aurinkoista pääsiäistä kaikille 🐣

Kokemuksia aurinkopaneeleista

By lavitaebella | 24.11.2023 | Comments 0 Comment

Meille laitettiin kesän kynnyksellä aurinkopaneelit ja nyt noin puolen vuoden jälkeen on aika katsoa taaksepäin ja pohtia hiukan onko hankinta vastannut odotuksia. Vaikka kokemuksia aurinkopaneeleista on ehtinyt kertyä vasta noin kuusi kuukautta, on alku ollut erittäin positiivinen.

Meidän järjestelmän koko on 20 paneelia ja teholtaan 8 kWp. Vuosituotoksi arvioitiin 6 800 kWh. Vuosituotto kattaa vajaan kolmanneksen meidän vuosikulutuksesta. Tosin nyt vuoden kulutuksen pienenemisen jälkeen on kulutus lähtenyt hiukan taas nousuun. Nousun taustalla on siirtyminen autoilussa täyssähköiseen aikaan. Lataamme autot pääasiallisesti kotona omasta laturista, mikä luonnollisesti näkyy kulutuksessa. Toisaalta samaan aikaan energiaa säästetään polttoaineen pois jäännin muodossa. Euroissa säästö on merkittävä, etenkin kun latauksia voi ajoittaa edullisemman sähkön tai korkean aurinkotuoton aikaan.

Aurinkopaneelien tuotto

Tuotanto on ollut käynnissä tätä kirjoitettaessa 177 päivää. Tuona aikana paneelit ovat tuottaneet 3 640 kWh. Kesäkuussa oli paljon aurinkoisia päiviä ja kuukauden tuotto oli 1 180 kWh. Kesäkuussa monena päivänä päästiin lähes 50 kWh päivätuottoon. Hetkittäiset maksimit ovat olleet hiukan alle 8 kW, mikä oli odotettavissa kun suunta ei ole optimaalisesti etelään. Positiivisena yllätyksenä tuli, että paneelit tuottavat myös pilvisellä säällä. Pilviseen sään tuotto on toki huonompi ja tuotto heikkenee luonnollisesti mitä paksumpi pilvipeite on. Paneelien suuntaus on itä/kaakko, joten aamupäivät ovat yleensä iltaa tuottavampia. Yllätyksenä kuitenkin tuli se kuinka myöhään paneelit kuitenkin vielä tuottavat. Vaikka aurinko alkaa painua talon harjan toiselle puolelle, paneeleista saattaa tulla vielä 1-2 kW teholla energiaa.

Aurinkopaneelien seurantaan käytettävä appi näyttää statistiikka osiossa myös indikaation kyseisen päivän säätilasta. Appin säätietojen mukaan koko syksy on ollut hyvinkin pilvinen. Saman suuntainen on myös tuottokäyrä, joka on ollut laskusuunnassa elokuusta lähtien. Kuukausituotto on pienentynyt noin 200 kWh joka kuukausi. Kuitenkin ensimmäiset lähes nolla tuottoiset päivät tulivat vasta marraskuussa lumisateen myötä.

Kokemuksia aurinkopaneeleista tulemme jakamaan myös myöhemmin uudestaan. Vajaa puoli vuotta ei vielä kerro koko totuutta, mutta antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitä mitä odottaa. Kevään osalta mielenkiintoista nähdä missä vaiheessa tuotto alkaa talven jäljiltä nousta. Ja päästäänkö lähelle 6,8 MWh tavoitetta.

Säästökohteena sähkö

By lavitaebella | 8.9.2023 | Comments 0 Comment

2022-2023 talvi oli sähkön hinnan osalta todella raju. Onneksi meillä oli silloin vielä edullinen kiinteä määräaikainen sopimus. Vuoden 2022 loppupuolella, astetta alemmas -kampanjan innoittamana, laskimme asuntomme lämpötilaa asteella tai parilla. Kiinteän sopimuksen myötä sähkön kulutuksen lasku ei säästökohteena näytellyt vielä niin selvää roolia. Kevään 2023 lopulla saimme vihdoinkin aurinkopaneelit, ja kesällä 2023 siirryimme pörssisähkösopimukseen. Sähköyhtiöillä, myös meidän käyttämällä Oomilla, olisi ollu tarjolla myös määräaikaisia sopimuksia, mutta niiden hinta varsinkin kesällä olisi ollut moninkertainen pörssisähköön verrattuna. Pörssisähkön valintaan vaikutti myös ennusteet maltillisemmasta sähkön hinnasta ensi talvena. Ennusteisiin oli helpompi uskoa tänä vuonna, onhan Suomeen pystytetty merkittävä määrä uusia tuulivoimaloita ja Olkiluoto 3 on saatu täyteen tuotantoon. Käymme tässä kirjoituksessa läpi havaintojamme lämpötilan laskun vaikutuksista, sekä aurinkopaneelien ja pörssisähköön siirtymisen tuomia muutoksia tottumuksiin.

Lämpötilan lasku

Omakotitalossamme on pääasiallisena lämmitysmuotona maalämpö, jossa tarvittaessa apuna sähkövastukset. Toisena apulämmitysmuotona on varaava takka. Tosin viime talvena takan käyttö ei ollut niin tiivistä kuin olisi toivonut. Laskimme maalämpöpumpun asetuksista tavoitelämpötilaa asteella. Samalla kävimme läpi asunnon termostaatit ja tarkastimme niiden asetukset. Toisissa huoneissa lämpötila on ollut turhan lämmin, ja toisissa lämpö on ollut varsin sopiva. Säästökohteena pelkästään lämpötilan lasku alensi kulutusta 14%. Talvi oli ehkä hiukan lämpimämpi kuin edellinen, mutta toisaalta poltimme takkaa vähemmän kuin aiemmin.

Aurinkopaneelit

Keväällä asennetut aurinkopaneelit toivat odotetun säästökohteen sähkön kulutukseen. Innolla odotimme kuinka paljon voimme tuottaa omalla voimalalla sähköä, jota ei sitten tarvitse ostaa verkosta. Ja kuinka paljon voimme myydä takaisin verkkoon. Odotuksissa kuitenkin ensi sijaisesti käyttää tuotettu sähkö omaan käyttöön. Noin kolmen kuukauden otoksella kesä-heinäkuussa voimala on tuottanut noin 40 kWh/päivä, yhteensä melkein 3 MWh. Parhaina päivinä on päästy noin 50kWh päivätuottoon. Talon suuntaus ei ole ihan optimaalinen, ja siten onkin hiukan jopa yllättänyt kuinka hyvin voimala tuottaa vielä illallakin kun aurinko on kääntynyt ohi talon harjan. Toinen positiivinen yllätys on voimalan tuotantokyky myös pilvisinä päivinä. Tuotanto ei ole luonnollisestikaan yhtä hyvä, mutta pilvisellä säällä parinkin kWh:n tuotto on positiivinen asia.

Pörssisähkö

Pörssisähköön siirtyminen toi mukanaan tuntihinnan seuraamisen. Fingridin Tuntihinta-appi on helppokäyttöinen sovellus, josta voi nopeasti vilkaista mikä pörssisähkön hinta on nyt tai tulevilla tunneilla. Hintojen seuraamisen osalta olimme aluksi skeptisiä, tuleeko niitä seurattua ja miten arki pyörii jos alkaa kyttäämään halpoja tunteja. Kesällä kaikki meni helposti, kun hinta oli jatkuvasti alhaalla tai jopa negatiivinen. Syksyn koitettua ja hintojen noustua voimalaitosten huoltotöiden ja Ruotsin kapasiteetin laskun myötä, tuli hintojen seuraamisellekin enemmän merkitystä. Vaikka välillä on meinannut tulla hiukan tuskainen olo pyykin ja tiskien pesemisen ajoittamisen kanssa, niin loppupeleissä pörssisähkön vaihtelut auttavat motivoimaan arjen rytmittämistä. Sähköauton lataaminen on ehkä kaikista haastavin suuren tehon käytön vuoksi. Yhdistämällä pörssihinnat ja aurinkovoimalan tuoton, löytyy sillekin sopiva hetki.

Sähköyhtiön raportointipalvelua selaillessa tarkastelimme kulutusta vuonna 2023 ja vertasimme sitä edelliseen vuoteen. Kulutuksen seuranta viikkotasolla paljasti mielenkiintoisen kulutuksen laskun. Lämpötilan laskun jälkeen lähes jokainen viikko on ollut kulutukseltaan pienempi kuin vuotta aiemmin. Monella viikolla myös viikon keskilämpötila on ollut hyvin lähellä molempina vuosina. Vielä mielenkiitoisempi ilmiö löytyy kesän 2023 lopulta. Kulutus on pudonnut useammalla viikolla yli 100 kWh ja joillakin viikolla melkein 200 kWh. Aurinkopaneelien vaikutus näkyy konkreettisesti. Sähkön oma tuotanto ja kulutuksen ajoittaminen edullisemmille tunneille mahdollistaa sähkön käytön myös säästökohteena.