Tag: Asuntosijoitus

Sijoitusasunnon arvonnousu

Sijoitusasunnon arvonnousu

Sijoitusasunnon arvonnousu.

Asuntosijoitusstrategiamme pohjautuu osta ja pidä -malliin, jossa arvonnousu ei ole ensisijainen mittari. Kiinnostavampi mittari on asunnon tuottama positiivinen kassavirta. Aika ajoin olemme miettineet myös flippaamista eli osta remontoi ja myy -strategiaa eli flippaamista pääomien kasvattamiseksi. Flippaamisessa asunnon arvoa nostetaan nopeasti remontoimalla ja pääomat kotiutetaan myymällä kohde mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman suurella voitolla. Tällöin luonnollisesti myös verot lankeavat maksuun heti myynnin tapahduttua. Olemme kuitenkin viimeaikoina luopuneet flippausajatuksista lähes kokonaan. Ensinnäkin flippauskohteiden löytäminen on osta ja pidä sijoitusasuntoa huomattavasti vaikeampaa ja vaatii vielä enemmän töitä ja verkostoitumista. Ja toisaalta verojen maksukaan ei ole meillä kivojen asioiden listan kärkipäässä.

Olimme jo jonkin aikaa miettineet miten saamme pääomien kiertoa nopeutettua ja hankittua vapaata pääomaa seuraavien kohteiden hankintaan. Ajatukset kirkastuivat viimeistään Hurun ja Kaarron Lumipalloefekti -kirjaa lukiessa, myös osta ja pidä -kohteen arvonnousu voidaan kotiuttaa ilman myyntiä. Asunnosta pitää vain hankkia uusi arvio, jonka kanssa pankissa voidaan vakuusarvoja päivittää.

Sijoitusasunnon arvonnousu.

Asunnon arvioituttaminen

Ensimmäisen sijoitusasunnon kohdalla saimme remontin tuoman arvonnousun realisoitua parin kuukauden omistuksen jälkeen toimittamalla pankille kiinteistövälittäjän arviolauselman. Arviolauselma on arviokirjaa kevyempi dokumentti, jonka saa yleensä muutamalla satasella tai joissain tilanteissa jopa ilmaiseksi. Arviokirjan hinta on asunto-osakkeen osalta vähintään tuplat.

Arviolauselman osalta sisältövaatimuksena meidän pankilla on:

  • Tilaajan nimi
  • Kohteen tiedot
  • Kohteen käypä arvo ja myyntiaika-arvio
  • Perustelut arvonmääritykselle
  • Vakuutus ettei arvioijalla ole eturistiriitaa esim. kohteen myyntitoimeksiantoa
  • Arvion tekijän nimi ja pätevyys (vähintään LKV)
  • Arvioinnin päivämäärä

Toisen asunnon kohdalla odottelimme pidempään, kun koronan jälkimainingeissa asuntojen hinnat näyttivät meidän alueilla hetkellisesti heilahtelevan emmekä olleet vielä ostojalalla. Nyt syksyllä ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen lähdimme uudelleen arviointia edistämään. Aloitimme prosessin varmistamalla pankista onko heillä vaatimuksia minkä kiinteistövälittäjän arviolla voidaan edetä. Olimme kuulleet että joillakin pankeilla olisi tarkempia vaatimuksia kenen arviot hyväksytään. Keskustelun aikana selvisikin että pankilla on oma osasto, jotka tekevät vakuusarvon tarkistuksen ja vieläpä ilmaiseksi.

Ensimmäisen kohteen kohdalla kevyellä pintaremontilla saimme arvoa nostettua heti n. 7%, mihin olimme tyytyväisiä olihan kyseessä kuitenkin meidän ensimmäinen hankinta. Toisen asunnon kohdalla odotukset olivat korkeammalla. Olimme mielestämme ostaneet asunnon reilusti alle markkinahinnan. Pankin arviossa arvo nousikin mukavat lähes 22%. Samalla pankki tarkisti myös meidän oman kiinteistön arvon, jota käytämme alkupääoman vakuutena. Kiinteistön arvokin nousi nyt n. 5%, ja rakennuskustannuksiin verrattuna arvonnousu on tällä hetkellä yli 40%

Tältä pohjalta onkin hyvä lähteä edistämään seuraavia sijoitusasuntoja.

Uutta sijoitusasuntoa etsimässä.
Asuntosijoittaja taloyhtiön hallitukseen

Asuntosijoittaja taloyhtiön hallitukseen

Asuntosijoittaja taloyhtiön hallitukseen.

Taloyhtiön hallitus, tuo monessa taloyhtiössä pakkopullaksi koettu toimielin. Monesti kuulee ihmisten keskusteluissa kommentteja; ”en mene yhtiökokoukseen etten vain joudu taloyhtiön hallitukseen” tai ”en minä ainakaan suostu hallitukseen”. Eikä yhtiökokouksissakaan vapaaehtoisia yleensä ruuhkaksi ole, eikä hallituksen jäsenistä tarvitse äänestää. Varmasti tähänkin poikkeuksia on, mutta meidän kohdalle ei näitä ole tullut. Olemme tällä hetkellä kaikkien sijoitusasuntojemme taloyhtiöiden hallituksissa 😄

Asuntosijoittaja taloyhtiön hallitukseen.

Miksi mukaan

Monessa asuntosijoittamista koskevassa kirjassa ja blogissa kehoitetaan osallistumaan yhtiökokouksiin ja menemään mukaan hallituksiin. Tältä pohjalta itsekin lähdimme mukaan ensimmäisiin yhtiökokouksiin ja mukaan hallituksiin. Taloyhtiössä yhtiökokous päättää monista isoista asioista, mutta ennen yhtiökokousta hallitus on valmistellut ja tehnyt valintoja jotka johtavat esitykseen yhtiökokoukselle. Taloyhtiössä hallitus käytännössä päättää mihin suuntaan taloyhtiötä kehitetään ja miten sen rahoja käytetään. Vaikka isännöitsijä onkin usein näkyvimpiä taloyhtiön edustajia, suurin osa päätöksistä taustalla kiertää hallituksen kautta. Isännöitsijän ja hallituksen yhteistyön onkin oltava saumatonta.

Meidän strategiassa tärkein syy osallistua aktiivisesti hallituksen toimintaan on oman sijoituksen arvon säilymisen varmistaminen. Lähtökohtaisesti molemmat yhtiöt ovat hyvin hoidettuja, joten lähtökohdat ovat kunnossa. Toisaalta hallituksessa saa paremmin tietoa miten yhtiöllä menee.

Kaksi ensimmäistä sijoitusasuntoa sijaitsevat taloyhtiöissä, jotka on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Iästä johtuen putkiremppa alkaa olla molemmissas ajankohtainen. Viimeisimmissä yhtiökokouksissa molemmat yhtiöt päättivät aloittaa linjasaneerauksen suunnittelun. Linjasaneeraus on yleensä taloyhtiön suurin ja kallein remontti. Isojen korjaushankkeiden suunnittelussa taloyhtiön hallitukseen rooli on merkittävä, ja hallituksessa pääsee vaikuttamaan projektin resursointiin ja kustannuksiin.

Asuntosijoittaja taloyhtiön hallitukseen.

Etenkin isojen projektien aikana hallituksella voi olla paljonkin kokouksia, joten hallituksessa olemiseen pitää löytää myös jonkin verran aikaa. Toisaalta osallistumista helpottaa nykyään korona-pandemian myötä yleistyneet etätyövälineet kuten MS Teams. Myös digitaaliset allekirjoituspalvelut sekä taloyhtiösivustot vähentävät tarvetta fyysisesti paikalla olemiselle. Dokumentit voidaan tallentaa kaikkien hallituksen jäsenten saataville, samassa järjestelmässä voidaan käsitellä muutostyöilmoitukset ja seurata taloyhtiön taloutta. Ja saahan hallituksen kokouksista yleensä pienen rahallisen korvauksenkin, meidän yhtiöissä tuo on luokkaa 100€/kokous.

Mikäli osaaminen epäilyttää, on Suomen Vuokranantajien jäsenille tarjolla koulutusta hallitustyöskentelyyn.

Kannattaako taloyhtiön hallitukseen mennä mukaan? ja etenkin kannattaako mennä mukaan jollei itse asu taloyhtiössä? Näihin kysymyksiin jokaisen pitää vastata itse. Vastaus riippuu paljon omasta strategiasta ja jonkin verran myös taloyhtiöstä (miten hyödynnetään digitaalisia apuvälineitä jne.). Meidän strategiassa hallitustyö on tärkeä osa aktiivisesta omasta sijoituksesta huolehtimista 🤑

Kirjoja matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta

Kirjoja matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta

Aiemmin listasimme kirjoja, jotka siivittivät meidän asuntosijoittamisen alkutaivalta. Audiblen vuositilauksen kautta on tullut sittemmin kuunneltua monia muitakin kirjoja myös säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen. Tässä artikkelissa listaamme muutamia kirjoja joita on tullut kuunneltua tai luettua sekä pohditaan hiukan miten ne ovat meidän polkuun vaikuttaneet.

Kirjoja matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta.

Never Split the Difference: Negotiating as if Your Life Depended on It

Never split the difference (Chris Voss, Tahi Raz) on yksi asuntosijoittamisen podeissakin usein mainittu kirja. Alkuun suhtauduimme kirjaan hiukan epäilevästi. Takakannen tiivistelmästä saimme mielikuvan, ”onkohan tämä rahankiilto silmissä kirjoitettu pinnallinen teos, josta ei oikeasti löydy uutta ajateltavaa”. Monien suositteluiden perusteella kirja kuitenkin pääsi kirjahyllyyn ja kuunteluun. Eikä kirjaa turhaan kehuttu. Erittäin mukaansa tempaava kirja, jossa kuvataan kirjoittajan omia kokemuksia panttivankitilanteista ympäri maailmaa. Jokaisen tapauksen yhteydessä Chris kertoo miten FBI:n tiimi muokkasi omaa toimintaansa ja neuvottelustrategioitaan tilanteen ratkaisemiseksi. Jokaisen tapauksen kohdalla tuodaan esiin myös miten oppeja voi käyttää muissakin tilanteissa.

Kirjoja matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta.

The Barefoot Investor: The Only Money Guide You’ll Ever Need

The barefoot investor (Scott Pape) pyöri Audiblen suosittelulistoilla kuukausia, kunnes se sattui silmään kaksi yhden hinnalla tarjouksessa. Kirja osoittautui varsin mielenkiintoiseksi. Kirjan lähtökohtana on australialainen maanviljelijä perheineen, jonka farmi ja koti palavat maan tasalle metsäpalon seurauksena. Kirjassa kuvataan heidän polku lähes nollasta taloudelliseen riippumattomuuteen. Kirjassa kuvataan polku kohti taloudellista riippumattomuutta osana parisuhdetta ja yhteisen talouden treffi-iltojen kautta. Vaikka osa opeista ei olekaan suoraan Suomessa sovellettavissa muun muassa erilaisen eläkejärjestelmän vuoksi, on kirjassa paljon myös tänne soveltuvia oppeja.

Kirjoja matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta.

One Up On Wall Street

Peter Lynchin One up on wall street on yksi sijoitusmaailman klassikkoja. Peter Lynch kuvaa siinä miten hän etsii osakkeita ja etenkin yrityksiä, joiden arvo voi kymmenkertaistua. Ajatukset ovat mielenkiintoisia ja ovat antaneet meillekin ajattelemisen aihetta osakkeisiin sijoitettaessa. Kuitenkin jotenkin kirjan kuuntelun jälkeen jäi hiukan pinnallinen olo, tai sitten Peter Lynchin tapa vain on niin yksinkertainen.

Palataan taas uusien kirjojen kanssa talvella. Kommenteissa kuulisimme mielellämme mitä kirjoja olette lukeneet tai kuunnelleet ja suositteletteko muillekin.

Asuntosijoittaminen Lumipalloefekti -kirja

Asuntosijoittaminen Lumipalloefekti -kirja

Asuntosijoittaminen Lumipalloefekti-kirja.

Vihdoinkin Juhannuksen aikoihin posti toi kotiin odotetun asuntosijoittamisen uutuuskirjan: Harri Hurun ja Marko Kaarron kirjoittaman Asuntosijoittamisen Lumipalloefekti -kirjan. Asuntosijoittamisen alusta asti olemme seuranneet Harrin OstanAsuntoja-blogia ja -podcastia. Niissä esitetyt ajatukset ovat olleet hyvin linjassa meidän omien suunnitelmien kanssa. Markon aiempaa kirjaa jossain vaiheessa yritimme metsästää, mutta sitä ei kuitenkaan siihen hätään löytynyt. Maineeltaan molemmat kirjoittajat ovat suomalaisen asuntosijoittamisen huippuja, joten heidän yhdessä kirjoittamansa kirja asetti odotukset erittäin korkealle. Tilasimme kirjan Suomen Vuokranantajien kautta, yhdistyksen jäsenetuna kirjan sai pienellä alennuksella. Kirjaa odotellessa hiukan jännitti ja pelotti ajatus, eihän kirja vaan ole paketti blogeissa jo kerrottuja asioita ilman suurempaa lisäarvoa. Hyvin nopeasti pelko alkoi hälvetä kirjan saatua twitterissä ylistävää palautetta.

Asuntosijoittaminen Lumipalloefekti-kirja.

Kirjan rakenne

Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään asuntosijoittamista ja sen kasvattamisen lumipalloefektiä. Lumipalloefektillä kirja tarkoittaa asuntosijoitustoiminnan kasvattamista entistä nopeammin. Toisessa osassa tutustutaan miten voisi alkaa rakennuttajaksi. Tässä kirjoituksessa keskitymme ensimmäiseen osaan, miten sen opit heijastuvat meidän strategiaan sekä mitä mietteitä ja ajatuksia meille heräsi. Rakennuttaminen ei tällä hetkellä ole meidän strategiassa, mutta tulemme senkin osan kesän aikana lukemaan.

Lähtökohtaisesti kirjan ajatukset ja opit osuvat meille ”kuin nenä päähän”. Olemme pyrkineet noudattamaan samoja ajatuksia omassa sijoitustoiminnassa koko ajan, mutta kyllä kirjasta uusiakin ajatuksia ja oppeja löytyi. Samalla kirja vahvisti ajatuksia saada meidän oma lumipalloefekti pyörimään mahdollisimman tehokkaasti. Päästrategiamme on alusta asti ollut niin sanottu BRRR-strategia (Buy, Renovate, Refinance, Repeat), joka kirjassa on hienosti suomennettu OVRJT-strategiaksi (Osta, Vuokraa, Remontoi, Jälleenrahoita, Toista).

Asuntosijoittaminen.

Kirjan opit suhteessa meidän strategiaamme

Kirja kulminoituu kolmeen pääkohtaan, joihin palataan kirjan jokaisessa luvussa ja peilataan luvun asioita näihin lumipalloefektin perusteisiin. Nämä perusteet ovat:

  • Alle markkinahinnan ostaminen
  • Kohtuullisen velkavivun käyttö ja oman pääoman kierron ymmärtäminen
  • Verosuunnittelu

Näitä kolmea perustetta tutkiskellaan ja pohditaan kirjan ensimmäisessä osassa niin tunnuslukujen kuin kannattavuuden sekä OVRJT-strategian eri osien kautta.

Alle markkinahinnan ostaminen ja positiivinen kassavirta ovat olleet meillekin kaiken perusta. Näihin liittyen kirja antaa mukavasti ajattelemisen aihetta miten kehittyä paremmaksi. Tunnuslukujen osalta käydään asuntosijoittajan tunnusluvut läpi yksityiskohtaisesti ja valaisevien esimerkkien avulla. Tässä kohdin huomasimme omissa laskelmissamme pienen eron kirjan oppeihin. Omissa laskelmissamme emme ole riittävästi huomioineet tai tunnistaneet kuukausittaisten lainanlyhennysten positiivista vaikutusta tunnuslukuihin.

OVRJT-strategian läpikäynti oli hyvä muistutus mistä meidänkin strategiassa on kyse. Vaikka niiltä osin moni asia olikin tuttua ja tiedossa, löytyi kappaleiden kätköistä uusiakin ajatuksia. Samalla lukeminen sai taas aivonystyrät miettimään omaa toimintaa ja peilaamaan sitä kirjan oppeihin. Loppujen lopuksi meille eniten uusia ajatuksia nosti verosuunnitteluosio. Verosuunnittelu on ollut kiinnostava aihe, mutta samaan aikaan vaikeaselkoinen. Kirja antaa useitakin toteutuskelpoisia ajatuksia miten verokuormaa voi pienentää.

Asuntosijoittaminen.

Asuntosijoittamisen Lumipalloefekti osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi kirjaksi. Harri ja Marko ovat saaneet kirjoitettua monet monimutkaisetkin asiat helposti ymmärrettävään muotoon. Mikäli ajatuksena on kasvattaa asuntosijoitustoimintaa tavoitteellisesti kuuluu tämä kirja ehdottomasti hankintalistalle. Tämän kirjan lisäksi kannattaa ainakin aloittelevan asuntosijoittajan hankkia toiseksi kirjaksi esimerkiksi Orava & Turunen: Osta, vuokraa, vaurastu tai Kaarron ensimmäinen kirja Sijoita asuntoihin! Aloita – Kehity – Vaurastu. Näissä käydään läpi perusteita, muun muassa taloyhtiön tärkeimmät remontit, joihin tässä kirjassa ei syvennytä. Myös Suomen Vuokranantajien jäsenyys ja heidän laajat tietopankit ovat oiva lähde asuntosijoittamisen ihmeelliseen maailmaan.

Kolmas sijoitusasunto

Kolmas sijoitusasunto

Kolmas sijoitusasunto.

Asuntosijoitusstrategiaamme kirjasimme tavoitteeksi kymmenen asuntoa kymmenessä vuodessa. Eli keskimäärin yksi asunto per vuosi. Viimeisen vuoden aikana kuitenkin korona on sotkenut suunnitelmia ja samalla odottelemme esikoisemme tulevia pääsykokeita ja sen vaikutuksia asuntosijoittamiseen. Myös koronan vaikutukset vuokramarkkinoihin ovat mietityttäneet. Opiskelijoiden opiskellessa etänä, onko vuokramarkkinoilla ylitarjontaa? Toisaalta asuntokauppa käy kuumana ainakin meidän kohdealueilla, joten hyviä diilejä ei ole ollut tarjolla. Hetken jo olimmekin lähes varmoja että kolmas sijoitusasunto ei toteutuisi tämän vuoden aikana. Tai sitten se olisi joko esikoiselle hankittava asunto toiselta opiskelupaikkakunnalta, tai unelmoimamme loma-asunto Espanjasta. Joskus ratkaisu voi olla lähempänä kuin voi uskoakaan.

Aloittaessamme asuntosijoitusta, tutustuimme luonnollisesti moniin eri asiasta kertoviin kirjoihin, podeihin ja sivustoihin. Muutamassa lähteessä puhuttiin aloittamisessa vuokraamalla osa omasta asunnosta. Huoneen vuokraaminen vaikuttaa suositulta etenkin suurissa opiskelijakaupungeissa, joiden vuokrausilmoituksissa näkyy usein mukana ilmoituksia yksittäisen huoneen vuokraamisesta.

Rakensimme nykyisen asuinkiinteistömme lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Tuolloin mietimme tulevaisuutta sen verran, että rakensimme omakotitaloomme ”sivuasunnon”. Tähän kakkosasuntoon muutti heti sen valmistuessa sukulaispariskunta siksi aikaa, kunnes esikoisemme tarvitsisi oman asunnon. Eli jossain mielessä olemme olleet asuntosijoittajia jo paljon pidempään, kuin itse sen mielsimme. Tähän asti ”vuokraus” on kuitenkin perustunut asumiskuluihin osallistumiseen ilman vuokrasopimusta tai erikseen sovittua vuokraa. Tänä vuonna kuitenkin päädyimme yhteistuumin tekemään varsinaisen vuokrasopimuksen, joten tästä sivuasunnosta tulikin meidän kolmas sijoitusasunto.

Kolmas sijoitusasunto.

Asunto

Yksittäisten huoneiden vuokraamisessa yleensä keittiö, WC ja suihku ovat jaettuja ja yhteiskäytössä. Meidän tapauksessa sivuasunnosta tehtiin käytännössä täysin omavarainen asunto. Asunnossa on oma uloskäynti, joten asukkaat voivat liikkua täysin erillään pääasunnon elämästä. Asunnosta löytyy kolme huonetta, oma keittiö, sauna ja kodinhoitohuone. Hyvän pohjaratkaisun vuoksi keittiö on mukavan kokoinen ja keittiöön mahtuu pieni ruokapöytäkin. Kylpyhuone/WC ja sauna ovat normaalin kerrostalo kylppäri ja sauna yhdistelmän kokoiset.

Omakotitalon yhteydessä tällainen sivuasunto on varsin mukava. Molemmilla ruokakunnilla on omaa rauhaa, ja molemmat pääsevät nauttimaan pihasta ja omakotiasumisen iloista. Sukulaisten asuminen samassa pihapiirissä, on parhaimmillaan huippudiili esimerkiksi lastenhoitoavun tai kiinteistön huolto- ja kunnostustöiden näkökulmasta.

Hiukan yllättäen kolmas sijoitusasunto löytyi ihan nenämme edestä pitäen meidät hyvässä vauhdissa kohti asettamaamme tavoitetta. Mielenkiinnolla seuraamme iskeekö lumipalloefekti ja kiihtyykö vauhti vieden meitä kohti tavoitetta etuajassa.

Kolmas sijoitusasunto löytyikin läheltä.
Kolmannen sijoitusasunnon metsästys

Kolmannen sijoitusasunnon metsästys

Kolmannen sijoitusasunnon metsästys.

Kevät etenee ja pikkuhiljaa alkaa maanpintakin tulla taas näkyviin lumen alta. Samaa tahtia kiihtyy kolmannen sijoitusasunnon etsintä. Kiireisen alkuvuoden jäljiltä olemme vihdoin päässeet perehtymään paremmin markkinan tarjontaan. Vaikka etuoven vahdit syytävät päivittäin uusia ja muuttuneita kohteita, ei kriteerit täyttäviä kohteita ole oikein tarjolla. Tosin hyvät viedään nopeasti ja niitä varten pitää olla tarkkana koko ajan.

Edellisen asunnon hankinnasta alkaa olla puoli vuotta aikaa, ja pikku hiljaa alkaisi olla aika löytää seuraava jotta pysytään asunto per vuosi vauhdissa.

Toinen kaupunki?

Esikoisemme sai armeijan suoritettua ja nyt on edessä haku jatko-opiskeluihin. Jatko-opintojen suhteen on vielä auki mille paikkakunnalle esikoisemme olisi syksyllä lähdössä. Mikäli hänellä on edessä muutto pois pk-seudulta on hänellä tarve asunnolle opiskelupaikkakunnalta. Tällä hetkellä onkin mietinnässä kohdistuuko tämän vuoden sijoitusasunnon etsintä pk-seudulle tai kehyskuntiin vai kohdistuisiko etsintä johonkin toiseen kaupunkiin esikoisen opintojen perusteella. Voisimme hankkia sijoitusasunnon esikoisemme tulevasta opiskelukaupungista ja hän olisi ensimmäinen vuokralainen. Omalle lapselle vuokrattaessa pitää olla tarkkana vuokran määrästä, jotta voi vähentää kulut verotuksessa.

Uuteen kaupunkiin siirtyminen vaatii kohtuullisen paljon työtä, kun emme ennestään tunne kaupunkeja. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina olisi Turku, Tampere ja Vaasa. Tampere on näistä ainoa mistä on edes jonkinlainen kuva ja ajatus. Muiden osalta aloitamme tutkinnan kunhan mahdollisten kohdekaupunkien lista tarkentuu yhteishaun myötä.

Kolmannen sijoitusasunnon etsiminen.

Flippaaminen

Toisaalta odotellessa olisi aikaa flipata yksi asunto. Emme ole aiemmin vielä flipanneet, mutta ajatus on pyörinyt mielessä keinona kasvattaa asuntosijoittamiseen käytettävää pääomaa. Tutkiessamme flippausvaihtoehtoja, ensimmäistä kertaa törmäsimme uudiskohteen flippaamiseen, mutta se ei tässä kohdin kuulosta meidän jutulta.

Flippaamisessa pitäisi löytää kohde, jossa remontoimalla nostetaan arvoa. Remontin jälkeen kohde myydään pois voitolla mahdollisimman nopeasti. Flippaamisessa kohteen sijainnin merkitys korostuu entisestään, sekä arvonnousun että lyhyen myyntiajan kautta. Toisaalta kohteena on hiukan eri asiakaskunta kuin vuokrauksessa. Flipatessa kohdennetaan enemmän oman kodin ostajiin, mikä vaikuttaa jonkin verran myös sisustuksellisiin valintoihin.

Mistä sijoitusasunto/flippausasunto?

Suurimpana haasteena ainakin alkuun näyttäytyy kohteiden puute. Julkisessa markkinoinnissa ei ole oikeastaan yhtään meille flippaukseen sopivaa kohdetta. Vaikuttaa siltä että ns. pommikuntoisia asuntoja ei juurikaan tule julkiseen markkinointiin vaan ne myydään suoraan välittäjien kontaktien kautta.

Asuntosijoittaminen ja kolmannen asunnon etsintä

Asuntosijoittaminen ja kolmannen asunnon etsintä

Asuntosijoittaminen ja kolmannen asunnon etsintä.

Toisen sijoitusasunnon ostamisesta alkaa olla jo puoli vuotta aikaa. Strategiassa asetetun asunto per vuosi tavoitteen näkökulmasta alkaisi seuraavan asunnon etsintä olla ajankohtaista. Kolmannen asunnon kohdalla olemme taas palanneet miettimään etsitäänkö nyt vuokralle laitettavaa pitkän salkun kohdetta vai olisiko nyt aika flipata. Valintaa näiden vaihtoehtojen välillä emme ole vielä tehneet, joten silmät ovat auki molemmille vaihtoehdoille.

Asuntosijoittaminen ja kolmannen asunnon etsintä.

Etsintä

Etsintäalueen suhteen emme ole tehneet muutosta. Keskitymme edelleen ratojen varsiin pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Rata voi olla juna, ratikka tai metro. Asunnon tulisi olla maksimissaan 3 kilometriä lähimmältä asemalta.

Etuoven, Oikotien ja muutaman kiinteistövälitysfirman hakuvahdit ovat olleet kokoajan toiminnassa ja passiivista seurantaa olemme suorittaneet koko ajan, vaikka emme aktiivisesti olekaan tarjonneet asunnoista. Hakuvahtien perusteella vaikuttaisi että asuntoja liikkuu ihan hyvin. Meidän kohdesegmenttien osalta hinnat eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen puolen vuoden aikana. Hiukan mietityttää tuleeko markkinoille Harri Hurun lanseeraaman määritelmän mukaisia motivoituneita myyjiä koronan aiheuttamien irtisanomisten takia. 2020 selvittiin vielä melko pienillä vaurioilla ja konkurssisuoja vähensi konkursseja, mutta miten käy 2021 jos kituuttavien firmojen selkäranka katkeaa.

Asuntosijoittaminen ja kolmannen asunnon etsintä.

Markkinatilanne

Asuntoilmoituksia seuratessa vaikuttaa siltä, että asuinalueiden välisissä hintatasoissa ei ole tapahtunut suurtakaan muutosta. Eri kaupungeissa joita olemme seuranneet, samat alueet ovat halvempia kuin toiset.

Helsingin kantakaupungista ja sen läheisyydestä ei edelleenkään meidän vahteihin osu kuin satunnaisesti väärin kirjattuja ilmoituksia. 25 000 euroa Vallilasta ei ole uskottava, ja jos sattuu käydä vilkaisemassa ilmoituksen onkin se jo korjattu yli 200 000 euron. Helsingistäkin löytyy alueita jotka osuvat meidänkin hakuihin. Itä-Helsingin perukoilla on alueita joilla taloyhtiöihin on tulossa isoja remontteja. Osa taloyhtiöistä päätyy jopa purkamaan koko talon ja rakentamaan tontille uuden.

Muutamat alueet pistävät silmään myös erikoisen korkealla hintatasollaan, jota emme ole pystyneet itsellemme perustelemaan. Espoo vaikuttaa kalliilta verrattuna Vantaaseen, mikä liittynee kaupungin imagoon ja haluttavuuteen yleisemmin. Vantaan sisällä Tikkurila tuntuu olevan haluttu, ja siellä hintataso onkin korkeampi kuin ympäristössä. Koivukylä-Havukoski alueelta löytyy edullisia asuntoja, mutta Korson seutu vaikuttaa ylihintaiselta. Keravalla tilanne on Vantaan kaltainen, ja keskustan alueella hintataso on selkeästi korkeampi kuin hiukan kauempana keskustasta.

Kaikilla näillä alueilla on paljon taloja, jotka ovat putkiremontissa tai se on ajankohtainen viiden vuoden sisällä. Putkiremontin riski vaikuttaisi olevan suurin yksittäinen hintoihin vaikuttava tekijä, joskin alueen mainetta ei voi aliarvioida.

Asuntosijoittaminen ja kolmannen asunnon etsintä.

Näiden ajatuksien siivittämänä kolmannen asunnon etsintä jatkuu ja kohteita laitetaan exceliin. Vajaan kahden vuoden kokemuksella alkaa jo melko nopeasti tunnistamaan asunnon osoitteen ja hinnan mukaan potentiaaliset sekä ei jatkoon -kohteet. Niinpä exceliin tulee hiukan vähemmän uusia kohteita tällä hetkellä, kun lisäämme sinne vain potentiaaliset kohteet. Kirjaamme exceliin myös jokusen muun kohteen joita haluamme seurata mahdollisen tulevan kehityksen näkökulmasta. Kolmannen asunnon osalta tavoitteena on siirtyä aktiivisempaan etsintään ja kaupat ovat ajatuksissa kesän korvilla.

Asuntosijoittamisen vuosikatsaus 2020

Asuntosijoittamisen vuosikatsaus 2020

Ensimmäinen vuosi asuntosijoittajana ja vuokranantajana alkaa olla takana, joten lienee hyvä tehdä vuosikatsaus ensimmäiseen vuoteen. Samalla esittelemme meidän tärkeimmät tunnusluvut ja niiden laskukaavat.

Asuntosijoittamisen vuosikatsaus 2020.

Kassavirta

Meidän tärkein tunnusluku on kassavirta. Kaikkien kohteiden kassavirran pitää olla positiivinen. Varsinkin näin alkuvaiheessa tämä on erittäin tärkeää. Lähestyttäessä kymmentä asuntoa, saatamme miettiä voisiko jokin muuten mielenkiintoinen kohde olla hiukan kassavirraltaan negatiivinen ja sitä kompensoitaisiin muiden kohteiden kassavirralla.

Kassavirran kaavana käytämme:

kassavirta = vuokratulo – lainanlyhennys – verot

Vuokratulo lasketaan vähentämällä saadusta vuokrasta vastikkeet ja sijoituslainan korot. Vuokratulon laskennassa on hiukan vaihtelua eri sivustoilla, mutta lopputulos on sama. Eroavaisuudet ovat ryhmittelyssä, vähennetäänkö korot jo tässä vaiheessa vai vasta vuokratulon laskemisen jälkeen. Tällöin usein eritellään vuokratulo ja verotettava vuokratulo. Omissa laskelmissa olemme nuo yhdistäneet.

Verot lasketaan vuokratulosta. Vuonna 2020 pääomavero on 30% (tai 34% 30 000 euroa ylittävältä osalta). Sijoituslainan korot vähennettiin jo vuokratuloa laskettaessa, ne ovat verovähennyskelpoisia. Sijoituslainan lyhennykset eivät ole verovähennykelpoisia, toisin kuin tuloutetut rahoitusvastikkeet, jolloin yhtiölainan osalta myös lyhennykset saa vähentää verotuksessa.

Asuntosijoittamisen vuosikatsaus 2020.

Vuokratuotto %

Vuokratuotto % on toinen mittari, mitä seuraamme etenkin kohteita etsittäessä. Meille vuokratuotto % on enemmän ”pulssimittari”, joka kertoo nopealla vilkaisulla kannattaako kohteen kartoitusta jatkaa. Laskemme kaikkien kohteiden osalta sekä ilman remontteja, että remonttien kanssa vuokratuotto %:n. Ilman remontteja raja-arvona meillä on 6% ja remonttien kanssa 5%. Remonteissa pyrimme arvioimaan seuraavan viiden vuoden aikana realisoituvat remontit.

Vuokratuotto % ilman remontteja = (kuukausivuokra – vastikkeet) * 12 / (velaton hinta + varainsiirtovero)

Vuokratuotto % remontit huomioiden = (kuukausivuokra – vastikkeet) * 12 / (velaton hinta + remontit + varainsiirtovero)

Kassavirtatuotto %

Uusimpana mittarina olemme alkaneet laskea kassavirtatuotto %:a. Tunnusluvun tarkoituksena on kertoa sijoituksen tuotto velkavipu huomioiden. Kassavirtatuotto %:a seuratessa tavoitteenamme on ylittää 10%, mikä molemmilla sijoitusasunnoillamme toteutuu. Ensimmäiset kaksi sijoitusasuntoamme on hankittu 100% lainoituksella, vain varainsiirtoverot on maksettu käteiskassasta. Tällöin kaavan omarahoitus kohtaan tulee varainsiirtoveron määrä.

Kassavirtatuotto % = kassavirta (ennen veroja) / omarahoitus * 100%

2020 vuosikatsaus

Koronan aiheuttamasta yleisestä epävarmuudesta huolimatta, ensimmäisen asunnon kanssa kaikki on sujunut mallikkaasti. Vuokrat ovat saapuneet ajallaan eikä tyhjiä kuukausia ole ollut. Ensimmäisen asunnon arvoa saatiin nostettua n. 7% pintaremontilla. Arvonnousua päästiin hyödyntämään toisen asunnon rahoituksessa.

Toista asuntoa ei ole vielä arvioitettu uudestaan, mutta alueen hintatasoon verrattuna kauppahinnan pitäisi olla hiukan yli 10% alle markkinahinnan. Asunnon arvoa tarkistellaan varmasti ensi vuonna seuraavan kohteen rahoituksen yhteydessä. Toisen asunnon vuokraaminen sujui hyvin ja vuokralainen löytyi ensimmäisten hakijoiden joukosta muutamassa päivässä. Näin tyhjäksi kuukaudeksi jää ainoastaan asunnon hankintaa seuraava täysi kuukausi, kun odotellaan vuokralaisen edellisen asunnon irtisanomisajan kulumista.

Vuosikatsaus tunnuslukuina

Vuoden 2020 aikana tyhjiä kuukausia on ollut yksi. Vuoden aikana hankittu asunto oli tyhjillään ensimmäisen kuukauden, kun vuokralainen joutui irtisanomaan edellisen asunnon. Kassavirraltaan molemmat asunnot ovat olleet positiivisia. Molempien asuntojen vuokratuotto % pyörii n. 8% tasolla ilman remonttivarauksia, ja 5% remonttivarauksilla. Kassavirtatuotto % on vuoden päättyessä 15-17% kummassakin asunnossa. Lukujen valossa 2020 on sujunut maailmaa ravisuttaneesta pandemiasta huolimatta erittäin hyvin.

Toinen sijoitusasunto!

Toinen sijoitusasunto!

Aloittaessamme asuntosijoittamista, asetimme tavoitteen kymmenen vuotta ja kymmenen asuntoa. Tavoitteelle asetettiin sen jälkeen tarkennuksia asuntosijoitusstrategian kautta. Ensimmäisen asunnon löytymiseen meni muutamia kuukausia, ja sen vuokraamisen jälkeen aloitimme toisen sijoitusasunnon etsinnän. Etsintä saatiin vihdoin päätökseen ja lähes vuotta myöhemmin toinen sijoitusasunto on nyt ostettu.

Toinen sijoitusasunto saavutettu syyskuussa!

Etsintä aloitettiin tammikuussa 2020 ja helmikuussa meillä olikin Keravalla mielenkiintoinen peruskuntoinen remontoitava kohde. Tällä kertaa kuitenkin hävisimme tarjouskilpailun 200 eurolla. Alkuun hiukan harmitti, mutta maaliskuun koronakurimuksessa jo mietimme, ehkä olikin hyvä että kohde meni ohi. Koronan aikana keskityimme pitkälti omiin remontteihimme, joista täälläkin olemme kirjoitelleet. Samalla kuitenkin seurasimme mitä markkinoilla tapahtuu.

Vaikka korona ei vielä olekaan ohi, ja näyttää tekevän toista tulemistaan, muutamia ajatuksia miten korona on näyttäytynyt asuntokaupassa. Huhtikuun ja toikokuun pahimpina aikoina tuntui ettei markkinoille tullut juurikaan meidän hakukriteereihin sopivia asuntoja. Alku kesästä mietimme miten pandemia vaikuttaa meidän pitkän aikavälin tavoitteeseen ja milloin viimeistään pitäisi löytää toinen sijoitusasunto. Samalla ajatuksissa hyvin sekavat mietteet miten pandemia vaikuttaa asuntojen hintoihin. Nyt lokakuussa taaksepäin katsottuna vaikuttaisi, että hintoihin ei selkeää pudotusta ole tullut ainakaan pienemmissä asunnoissa. Monella alueella pyynnit ovat olleet samalla tasolla, ja välittäjiltä kuultu myös jopa hintojen nousuja joillakin alueilla.

Elokuussa markkina näytti taas heräävän ja markkinoille alkoi tulla asuntoja. Pyynnit edelleen hyvin lähellä ennen koronaa pyydettyjä hintoja. Nyt kuitenkin joukosta alkoi löytyä myös kohteita, joita laitoimme seuranta exceliin. Elokuussa myös pankin puolelta tuli vihreää valoa lainalupauksen muodossa.

Toinen sijoitusasunto aikataulussa.

Toinen sijoitusasunto löytyy

Elokuu meni vielä kohteita seuraillessa, mutta syyskuussa alkoi tapahtua. Exceliin oli alkusyksyn seurannassa noussut puolen tusinaa potentiaalista kohdetta. Näistä kolme, kaikki Keravalta, näyttivät lupaavimmilta. Kaksi kohdetta sijaitsi samalla alueella kuin ensimmäinen sijoitusasuntomme. Kaikki kolme olivat kassavirraltaan positiivisia ja vuokratuottoprosentit yli 5%.

Valitsimme kandidaateista yhden, jota aloimme tutkimaan tarkemmin. Taloyhtiön papereista ei löytynyt esteitä. Excelin kassavirtalaskelmat näyttivät erittäin hyviltä pk-seudun normaaleihin lukuihin nähden. Asunto oli myös ollut markkinoilla n. kaksi kuukautta, tästä nousi ajatus josko kyseessä olisi Harri Hurunkin usein mainitsema motivoitunut myyjä.

Myyjän motivaatiota lähdettiin testaamaan tarjoamalla ”niin että hävettää”, n. 20% alle pyynnin. Tähän myyjältä tulikin hyvin nopeasti vastatarjous. Muutaman kierroksen jälkeen päädyimme n. 10% alle pyynnin, jolla tarjous hyväksyttiin.

Toinen sijoitusasunto on vihdoin toteutunut. Toisen asunnon löytymiseen ja ostamiseen meni 11 kuukautta. Toistaiseksi olemme aikataulussa tavoitteen saavuttamiseksi. Seuraavaksi alkaa vuokralaisen etsintä.