Tag: pizzauuni pihalle

Pizzauuni pihalle

Pizzauuni pihalle

Pizzauuni pihalle.

Pizzauuni pihalle näki päivänvalon 4 vuotta sitten. Suunnittelimme ja teimme uunin itse. Pizzauunin rakentamiseen meni kuivatusaikoineen koko kesä, eli hätäisen hommaa DIY pizzauuni ei ole. Pizzauuni on toiminut moitteettomasti, ja sitä on käytetty varsin usein. Viime vuonna kirjoittelimmekin pizzauunin kuulumisista, ja tuolloin korjailimme muutamaa halkeamaa ja maalasimme pinnan uudestaan.

Pizzauuni pihalle. Valmis pizza.

Pizzauuni on lämmennyt kevään ja alkukesän aikana jo useamman kerran. Jokaisella kerralla huomaa mikä ero on sähköuunilla ja puulämmitteisellä uunilla. Jokaisella paistokerralla tuntuu myös oppivan jotain uutta, pieniä hienosäätöjä miten uunia esilämmittää jotta paistaminen onnistuu tasaisesti.

Pizzat paistumassa.

Pizzaresepti

Taikinan teemme edelleen samalla reseptillä kuin aiemmin. Taikinan vaivaamisessa olemme siirtyneet käyttämään moinitoimikonetta. Koneen kanssa on helpompaa vaivata taikinaa n. 20 minuuttia ennen kuin lisäämme veteen sekoitetun merisuolan. Pidemmällä vaivausajalla taikinasta tulee paremman makuinen ja Pizze-kirjan mukaan myös paremmin sulavaa. Taikina saa nousta yön yli kostean liinan alla. Olemme nyt kokeilleet muutaman kerran kelmua, sillä pyyhe meinaa kuivua yön aikana kuivattaen taikinan pinnan. Kelmu on toiminut hyvin, ja estänyt pinnan kuivumisen. Aamupalan jälkeen taikina jaetaan nyrkin kokoisiin palloihin jotka pyöritetään palloiksi. Pallot jätetään vielä nousemaan lisää pyyhkeen alle.

Pizzauuni pihalla. Pizzat paistumassa.

Täytteisiin ei ole juurikaan tullut muutoksia. Ainoastaan Calabra Picante salamin tilalle olemme vaihtaneet Ndujan. Molemmat ovat tulisia salamimakkaroita. Ensimmäisen ollessa perinteisempää siivuina myytävää salamia. Nduja on tahnamainen tulinen salamimakkara jota saa purkissa. Olimme kuulleet Ndujasta, mutta emme olleet siihen törmänneet. Keväällä sattumalta purkki osui silmään Jumbon Citymarketissa, ja pakkohan sitä oli kokeeksi ostaa. Nduja toimii loistavasti pizzassa jos haluaa hiukan potkua mukaan. Ndujasta tuli kertaheitolla jääkaapin vakioelintarvike.

Pizzauuni pihalle.

Pizzauuni pihalle on ainakin meidän perheessä onnistunut hankinta. Vaikka se vei aikaa, niin kyllä pizza on vaan paljon parempaa pizzauunissa tehtynä. Pizzauunin lämmittäminen menee varsinkin kesäisin vallan mainiosti siinä pihatöiden lomassa. Meillä on pieni puuvarasto heti pizzauunin alapuolella, josta saa puita nopeasti lämmittämiseen. Tietysti myös pizzan pohjalla on suuri merkitys lopputulokseen. Olemme löytäneet hyvän, toimivan reseptin. Pitkä pizzalapio helpottaa pizzojen ottamista uunista ja hyvä harja helpottaa uunin pitämistä puhtaana.

Pizzauuni pihalle

Pizzauuni pihalle

Pizzauuni pihalle.

Pizzauuni pihalle näki päivänvalon 3 vuotta sitten. Suunnittelimme ja teimme uunin itse. Pizzauunin rakentamiseen meni kuivatusaikoineen koko kesä, eli hätäisen hommaa DIY pizzauuni ei ole. Pizzauuni on toiminut moitteettomasti, ja sitä on käytetty varsin usein. Viime vuonna kirjoittelimmekin pizzauunin kuulumisista, ja tuolloin korjailimme muutamaa halkeamaa ja maalasimme pinnan uudestaan.

Pizzauuni pihalle. Valmis pizza.

Pizzauuni on lämmennyt kevään ja alkukesän aikana jo useamman kerran. Jokaisella kerralla huomaa mikä ero on sähköuunilla ja puulämmitteisellä uunilla. Jokaisella paistokerralla tuntuu myös oppivan jotain uutta, pieniä hienosäätöjä miten uunia esilämmittää jotta paistaminen onnistuu tasaisesti.

Pizzat paistumassa.

Pizzaresepti

Taikinan teemme edelleen samalla reseptillä kuin aiemmin. Taikinan vaivaamisessa olemme siirtyneet käyttämään moinitoimikonetta. Koneen kanssa on helpompaa vaivata taikinaa n. 20 minuuttia ennen kuin lisäämme veteen sekoitetun merisuolan. Pidemmällä vaivausajalla taikinasta tulee paremman makuinen ja Pizze-kirjan mukaan myös paremmin sulavaa. Taikina saa nousta yön yli kostean liinan alla. Olemme nyt kokeilleet muutaman kerran kelmua, sillä pyyhe meinaa kuivua yön aikana kuivattaen taikinan pinnan. Kelmu on toiminut hyvin, ja estänyt pinnan kuivumisen. Aamupalan jälkeen taikina jaetaan nyrkin kokoisiin palloihin jotka pyöritetään palloiksi. Pallot jätetään vielä nousemaan lisää pyyhkeen alle.

Pizzauuni pihalla. Pizzat paistumassa.

Täytteisiin ei ole juurikaan tullut muutoksia. Ainoastaan Calabra Picante salamin tilalle olemme vaihtaneet Ndujan. Molemmat ovat tulisia salamimakkaroita. Ensimmäisen ollessa perinteisempää siivuina myytävää salamia. Nduja on tahnamainen tulinen salamimakkara jota saa purkissa. Olimme kuulleet Ndujasta, mutta emme olleet siihen törmänneet. Keväällä sattumalta purkki osui silmään Jumbon Citymarketissa, ja pakkohan sitä oli kokeeksi ostaa. Nduja toimii loistavasti pizzassa jos haluaa hiukan potkua mukaan. Ndujasta tuli kertaheitolla jääkaapin vakioelintarvike.

Pizzauuni pihalle.

Pizzauuni pihalle on ainakin meidän perheessä onnistunut hankinta. Vaikka se vei aikaa, niin kyllä pizza on vaan paljon parempaa pizzauunissa tehtynä. Pizzauunin lämmittäminen menee varsinkin kesäisin vallan mainiosti siinä pihatöiden lomassa. Meillä on pieni puuvarasto heti pizzauunin alapuolella, josta saa puita nopeasti lämmittämiseen. Tietysti myös pizzan pohjalla on suuri merkitys lopputulokseen. Olemme löytäneet hyvän, toimivan reseptin. Pitkä pizzalapio helpottaa pizzojen ottamista uunista ja hyvä harja helpottaa uunin pitämistä puhtaana.

Pizzauuni pihalle – osa 3

Pizzauuni pihalle – osa 3

Pizzauuni pihalle -sarjan edellisissä osissa (osa 1 ja osa 2) kerroimme pizzauunin rakentamisesta. Periaatteessa uuni on täysin käyttökelpoinen jo tässä vaiheessa. Tässä osassa perehdytään pizzauunin pinnoittamiseen ja ulkoasun viimeistelyyn.

Pizzauuni pihalle - osa 3.

Kupolin pinnoitus

Valitusta muuraustyylistä johtuen kuvun pinta on hyvin epätasainen. Suurimmat kolot ja epätasaisuudet täytimme/tasoitimme tulenkestävällä valumassalla. Samalla massalla, jota käytimme tiilien välien täyttöön. Valumassan kuivuttua asensimme kupolin päälle tulenkestävää kivivillaeristettä.

Kivivillaeristys

Eristeellä on kaksi tarkoitusta: 1) lisätä turvallisuutta, uunin pinta ei kuumene käytössä polttavan kuumaksi ja 2) eriste tasaa lämpöä, mikä toivottavasti vähentää lämpötilan vaihtelusta johtuvaa ulkopinnan halkeilua. Villan päällystimme käsirappauslaastilla. Laastia kului kaksi säkkiä. Käsirappauslaasti oli yllättävänkin helppo levittää ja sillä sai tehtyä siistin elävän pinnan. Lopuksi kupoli ja hormi maalattiin Tikkurilan Kivitex-maalilla valkoiseksi.

Pizzauuni pihalle. Maalattu kupoli

Perustusten viimeistely

Pizzauunin perustuksien harkkopinnat tasoitettiin Weberin 137-oikaisulaastilla. Pinnan olisi ihan hyvin voinut viimeistellä oikaisulaastilla ja Kivitex-maalilla. Meillä on pizzauunin vieressä kesäkeittiö, jonka pinnoitteena on musta verhoilukivipinta. Tältä pohjalta päädyimme vastaavaan pintaan myös pizzauunin perustuksissa. Sopiva verhoilukivi löytyikin Bauhausista. Otimme tietoisen riskin verhoilukiven säänkestävyyden kanssa. Bauhausin tuotesivun mukaan kiveä ei suositella ulos korkean rautapitoisuuden vuoksi. Paketin tekstin mukaan kuitenkin soveltuu myös ulkoasennukseen. Tulevaisuus kertoo miten tuo kestää, vai alkaako pinta ruostua.

Pizzauunin lämmittämisessä kuluu puuta useampi pesällinen. Perustuksiin sai helposti jätettyä polttopuille sopivan tilan. Puuvaraston sisäpinta tasoitettiin oikaisulaastilla. Jotta puut eivät ole ihan maan varassa ja kerää kosteutta sadeilmoilla, rakensimme puiden alle pienen kehikon painekyllästetystä puusta.

Pizzauunipihalle, valmis pizzauuni

Tason laatoitus

Kesäkeittiössä grillin ja muurinpohjapannun vieressä olevat laskutasot on päällystetty laatoilla. Pizzauuni muodostaa näiden kanssa jatkuvan tason, joten laatoitus on luontevin pinnoitusvaihtoehto. Kesäkeittiössä olemme käyttäneet samoja laattoja, joita meillä oli keittiössä ennen korona-kevään remonttia. Vanhoja laattoja ei kuitenkaan meillä ollut varastossa riittävästi, ja värikin olisi ollut ruskea. Varastosta kuitenkin löytyi mustia laattoja riittävästi, joten pizzauunin taso pinnoitettiin niillä. Samalla vaihdoimme kesäkeittiön ruskeat laatat mustiin. Pizzauunin suuaukon edusta jätettiin laatoittamatta, jotta pizzan paistossa pizzan käsittely pizzalapiolla on vaivatonta.

Valmis pizzauuni ja kesäkeittiö.

Pizzauuni pihalle -sarja on näin tullut päätökseen. Tarkkaa kustannuslaskelmaa emme ole tehneet, mutta kokonaisuudessaan materiaalikustannuksia projektille tuli n. 800 euroa. Pizzauuni on ollut kaiken vaivan arvoinen. Hyvä pohja ja sopivat täytteet ovat tärkeitä hyvässä pizzassa, mutta uuni kruunaa kaiken. Maukkaita pizzahetkiä!

Pizza on valmis. Buon Appetito!

Pizzauuni pihalle – osa 2

Pizzauuni pihalle – osa 2

Pizzat uunissa

Pizzauuni pihalle sarjan ensimmäisessä osassa saatiin uunin arina tehtyä ja laatta valettua arinan pinnan tasoon. Seuraavaksi onkin aika rakentaa itse uuni.

Pizzauuni eroaa leivinuunista selkeimmin hormin sijainnin suhteen. Leivinuunissa hormi on uunin takaosassa, kun pizzauunissa se on uunin etuosassa. Toinen rakenteellinen ratkaisu liittyi iglumaisen kuvun muuraamiseen. Valitsimme napolilaisen mallin, jossa kupu lähtee heti kaartumaan iglumaisesti kohti huippua. Netistä keskustelupalstoilta kaivetun ymmärryksen kautta napolilainen malli olisi parempi pizzoille. Toinen vaihtoehto olisi toskanalainen malli, jossa ensimmäinen kerros muurataan suoralla seinämällä ja vasta sen jälkeen aloittaa kaartuva muoto.

Kuvun rakentaminen

Kuvun rakentamiseen löytyi netistä kaksi erilaista lähestymistapaa. Vaihtoehtona olisi tehdä kupu tulitiilistä, tai valaa tulenkestävästä laastista. Valettaessa kupua varten tehtäisiin muotti hiekkaan esim. hiekkalaatikkoon. Toisessa vaihtoehdossa arinan päälle kasataan hiekasta muotti, jonka päälle kupu valettaisiin. N. metrin halkasijaltaan olevalle kuvulle tulee melkoisesti painoa ja ainakin muualla valettuna kuvun siirtely ilman apuvälineitä olisi haastavaa. Me valitsimme tiilistä muuraamisen. Meidän mielestä tiilipinta uunin sisällä on aidomman ja hienomman näköinen kuin valettu pinta.

Muurausta varten ensin katkaisimme tiilet keskeltä kahteen osaan. Kupu tullaan pinnoittamaan joten katkoksen osuminen juuri keskelle ei ole niin tarkkaa. Helpoin tapa katkaisuun on muurarinvasaralla lyömällä (tähän löytyy ohjevideoita). Giljotiinillä tai laikalla katkaisemalla saa siistimmän pinnan, etenkin jos haluaa jättää pinnoittamatta.

Pizzauuni pihalle muuraamisen tuet

Tiilien pinoamisessa raot jäävät suuriksi ja normaali tulilaasti ei sovellu tiilien kiinnittämiseen. Kiinnitykseen käytettiin tulenkestävää valumassaa, joka sallii suuremmat välit. Ensimmäisen kerroksen pinoaminen onnistuu helposti osassa 1 nähdyn arinaan piirretyn hahmotelman mukaisesti. Seuraavat kerrokset ovatkin hankalampia saada pysymään rakenne kasassa ennen laastin lisäämistä. Tähän ratkaisuna valumuotteina käytetystä kovalevystä tehty muotti kuvun sisäpuolelle, sekä puukiilat joilla ulkopuolelta tuetaan tiiliä. Näistä kunnia Pizzaa Mökkipihalta-blogille. Uunin suuaukon pinosimme kokonaisista tiilistä. Suuaukon tukemiseen muotti tehtiin styroksista.

Tiilien pinoamisen jälkeen, tiilien välit täytettiin tulenkestävällä valumassalla. Massan työaika on melko lyhyt ja sitä kannattaa sekoittaa vain sen verran kuin kerkeää käyttämään. Tiilien väliin massan lisääminen on melko hidasta. Meillä parhaaksi tavaksi osoittautui laastikauha ja omat sormet (hanskojen käyttö suositeltavaa). Kauhalla laastia saumaan ja kauhan kärjellä sekä sormilla massan painaminen tiilien rakoihin. Meillä valumassaa kului reilu 2 säkillistä. Valun kuivumiseen kuluu n. 2 viikkoa, jonka jälkeen päästiin uuniin tekemään ensimmäiset tulet.

Pizzauuni pihalle saumat täytettynä

Hormi

Talonrakentamisesta oli varastoon jäänyt Schiedelin keraamisia hormielementtejä. Näistä saatiin uunille rakennettua siisti hormi. Uunin etuosaa muuratessa jätettiin suuaukon yläosaan tilaa hormille. Hormin etupuolelle laitettiin leikattu tiili poikittain tukemaan rakennetta, sekä tuomaan siisti pinta. Hormin alaosan kiinnittämiseen ja aukkojen täyttöön käytettiin samaa tulenkestävää valumassaa. Hormin elementit kiinnitettiin toisiinsa tulenkestävällä massalla.

Pizzauuni pihalle - hormi

Pizzauuni pihalle jatkuu kolmannella osalla, jossa käydään läpi uunin pinnan viimeistelyä.

<a href="https://www.bloglovin.com/blog/20492083/?claim=edgy8e3xqtv">Blogia voi seurata myös Bloglovinissa</a>
Pizzauuni pihalle – osa 1

Pizzauuni pihalle – osa 1

Ensimmäiset tulet melkein valmiissa pizzauunissa

Muutama vuosi sitten saimme joululahjaksi Saku Tuomisen ja Luca Platanian Pizze-kirjan. Tuo kirja muutti suhtautumisemme pizzaan. Perinteiset korttelipitserioiden peruspizzat ja etenkin pakastepizzat ovat jääneet historiaan. Olemme tehneet pizzaa normaalissa uunissa sekä leivinuunissa. Talvella leivinuuni toimii hyvin, mutta kesällä se nostaa turhaan asunnon lämpötilaa. Tästä syttyi ajatus rakentaa oma pizzauuni pihalle.

Pizzauunin suunnitteluvaiheessa googlettelimme erilaisisia vaihtoehtoja uunin rakenteelle. Päädyimme yhdistelemään muutamasta eri lähteestä löytyneistä suunnitelmista oman näköisen pizzauunin. Mittojen suhteen emme lähteneet suunnittelemaan millin tarkasti uunin kokoa, vaan lähtökohdaksi otettiin n. 900mm sisähalkaisija uunin pesälle.

Perustukset

Uunille tulee melko paljon painoa, joten paikan ja perustusten kanssa kannattaa olla tarkkana. Meillä oli takapihalla grillipaikan vieressä kuollut puu, jonka paikalle pizzauuni tulisi. Kaivoimme puun pois juurineen. Samalla poistimme pizzauunin alueelta mullan ja sen alla olevan saven reilun 500mm syvyydeltä. Kuoppa täytettiin murskeella ja tiivistettiin tärylätkällä. Murskeen päälle valettiin n. 50mm paksuinen betonivalu.

Pizzauunin perustuksiin käytimme leca-harkkoja (125mm leveitä). Harkoista muurattiin n. 1200mm X 1000mm kokoinen U-muotinen pohja. Lisäksi muurasimme n. 600mm etäisyydelle etureunasta sisustan levyisen harkkojuoksun tukemaan uunin pohjaa.

Harkkojen päälle valettiin ensin n. 50mm paksu raudoitettu betonilaatta. Umpinaiselta pohjan osalta emme olisi päässeet poistamaan betonilaatan muottia, joten sille osalle laitettiin laatan pohjaksi ruostumattomasta teräksestä tehty levy. Etuosan avoimelle osalle muotti tehtiin laudoista, joita sattui varastosta löytymään.

Pizzauunin pohja – arina

Pizzauuni - arinan pohja

Pohjalaatan kuivuttua pari päivää jatkoimme arinan rakentamista. Tässä kohdin ensimmäistä kertaa alkaa uunin tuleva muoto hahmottua. Arinaa varten teimme kovalevystä arinan muotoisen muotin. Muotti tehtiin hiukan suuremmaksi kuin uunin lopullinen sisähalkaisija. Muottiin pohjalle kaadettiin n. 30mm paksuudelta leca-soraa, johon oli lisätty vettä ja s-30 sementtijauhetta. Massa paineltiin tasaiseksi ja annettiin kuivua.

Leca-soramassan kuivumisen jälkeen pinta tasattiin hiekalla, jonka päälle ladottiin arinatiilet. Uunin pyöreästä muodosta huolimatta emme leikanneet arinatiiliä pyöreiksi, vaan annoimme kulmien tulla yli suunnitellusta arinan muodosta. Alla olevassa kuvassa näkyy piirrettynä hahmotelma uunin sisähalkaisijasta. Sinnehän ne jäävät kuvun alle. Arinatiiliä emme kiinnittäneet laastilla. Arinatiilien asettelussa kannattaa olla tarkkana, jotta pinnasta tulee mahdollisimman tasainen. Uunin käyttö on huomattavasti mukavampaa, kun pinta on tasainen ja lasta ei töki tiilien hammastuksiin. Arinatiilten ympärille kiersimme n. 10mm kerroksen palovillaa, jolla arinatiilet eristettiin uunin pohjalaatasta. Tämän jälkeen alkuperäisen pohjavalun päälle valettiin uusi kerros, joka tuli arinan kanssa samaan tasoon.

Pizzauuni arina

Pizzauuni pihalle jatkuu. Seuraavissa osissa perehdytään kuvun muuraamiseen, sekä uunin pinnoittamiseen.

Pizzat uunissa