Category: Yleinen

Maalämpöpumpun uusiminen

Maalämpöpumpun uusiminen

Rakensimme nykyisen talomme 20-vuotta sitten. Tuolloin päädyimme valitsemaan lämmitysmuodoksi maalämmön, joka oli tuolloin verraten uusi omakotitalojen energiatuotannon muoto. Maalämmön tuottama energia käytetään talon lämmitykseen vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Hankittaessa maalämpöjärjestelmän myyjä arvioi maalämpöpumpun kalleimman osan, kompressorin, odotettavissa olevaksi iäksi 20-vuotta. Kompressori on kestänyt nyt tuon 20-vuotta, vaikka ympäriltä on erilaisia osia jo vaihdeltu vuosien varrella. Edessä on maalämpöpumpun uusiminen.

Maalämpöpumpun uusiminen

Nykyinen pumppumme on Thermian Diplomat Duo 10, jonka rinnalla on 2 erillistä lämminvesivaraajaa. Hankittaessa koneen myyjä teki laskelmat täysmitoituksella eli koneen koko laskettiin ajatuksella, että koneen teho riittää lämmittämään talo läpi vuoden, ja lisävastuksia käytettäisiin mahdollisimman väähän. Kone on mitoitukseltaan noin 10 kW kone ja se on meille riittänyt varsin hyvin. Koneen sisäänrakennetut 3 kW ja 6 kW lisävastukset ovat olleet käytössä vain talvisin. Koneen asennuksen yhteydessä porattiin porakaivo 192 m syvyyteen, joka silloisten koneiden mittakaavassa oli odotettua syvempi. Aiottua syvemmälle päädyttiin, kun ei peruskalliosta meinannut millään löytyä pohjavesisuonta. Lopulta kaivo vain täytettiin vedellä, mikä sinänsä ajaa saman asian.

Lämpötila

Koneen vaihto

Maalämpöpumpun vaihtoon lähdettäessä ensimmäiseksi tehtiin hiukan tutkimustyötä eri valmistajien mallistojen suhteen. Samalla kartoitettiin muutamia jälleenmyyjiä ja asentajia. Oman tutkimustyön myötä uudelle koneelle nousi kaksi selkeää vaatimusta. Ensimmäinen vaatimus tulee asennuspaikan olosuhteista. Tila on normaali huonetta matalampi, joten normikorkuinen kone ei käy. Lähes kaikilta valmistajilta löytyy myös kone, jossa lämminvesivaraaja on erikseen ja sitä kautta kone matalampi. Toinen vaatimus liittyi koneen etäohjattavuuteen ja mahdollisuuteen liittää se kotiautomaatioon.

Lopulta kilpailu tiivistyi kahteen jälleenmyyjään. Toisen keskittyessä Thermian koneisiin ja toisella on iso kirjo eri päämiehiä. Molemmilta pyydettiin tarjous, jonka pohjaksi annettiin meidän vaatimukset, talon pinta-ala sekä nykyinen sähkön vuosikulutus. Molempien kanssa käytiin myös puhelimitse tarkentava keskustelu. Perusasioiltaan molempien toiminta oli hyvin samankaltaista. Molempien toimittajien mitoitus johti saman kokoiseen 10-12 kW kokoiseen koneeseen erillisen lämminvesivaraajan kanssa. Pari isompaa eroa kuitenkin oli. Toinen toimittaja kävi hyvin tarkasti läpi mitä vaikutuksia nykyisillä tehokkaammilla koneilla voi olla enrgiakaivon toimintaan. Nyiset koneet voivat olla niin tehokkaita, että se imee energiakaivosta kaiken energian talvella, jolloin lopputalven lämmitys tapahtuisi sähkövastuksilla. Hän myös tarjosi sopivaa konetta, joka voidaan rajoittaa talon ja kaivon vaatimusten mukaisesti. Toinen toimittaja ei kaivojen jäähtymisestä puhunut mitään, mutta tarjosi päätöksen tueksi talon tilavuuteen perustuvan säästölaskelman. Laskelma vaan ei ihan osunut meille, kun talon eristykset ovat paremmat kuin normaaleissa tämän ikäluokan taloissa. Näin arvioitu kulutus oli heti alkuunsa 30% liian suuri.

Maalämpöpumpun uusiminen

Lopulta isoja eroja ei laitteissa ollut, ja hinta muotoutui päätöksen osalta tärkeimmäksi. Hinnat ovat aika kovasti nousseet 20 vuoden aikana, ja ilmeisesti myös viimeisen muutaman vuoden aikana. Myöskin hintahaitari vaikuttaa suurelta, kun halvimman ja kalleimman tarjouksen välillä eroa oli noin 30%. Maalämpöpumpun vaihto on, ainakin kalliimman tarjouksen mukaan, käytännössä yhtä kallista kuin mitä asennus porauksineen maksoi 20 vuotta sitten. Valitsimme tarjouksista edullisemman, pääosin hinnan mutta osittain myös tarjotun koneen vuoksi. Valittu kone on Thermian laite ja edellisen koneen hyvät kokemukset tukivat valintaa. Vaihto on suunniteltu toukokuun puoleen väliin. Ensi talvi on mielenkiintoinen ja osoittaa kuinka paljon paremmalla hyötysuhteella uusi pumppu toimii ja miten se vaikuttaa meidän sähkön kulutukseen.

Pizzauuni pihalle

Pizzauuni pihalle

By Lavitaebella | Comments0 Comment
Pizzauuni pihalle.

Pizzauuni pihalle näki päivänvalon 5 vuotta sitten. Suunnittelimme ja teimme uunin itse. Pizzauunin rakentamiseen meni kuivatusaikoineen koko kesä, eli hätäisen hommaa DIY pizzauuni ei ole. Pizzauuni on toiminut moitteettomasti, ja sitä on käytetty varsin usein. Viime vuonna kirjoittelimmekin pizzauunin kuulumisista, ja tuolloin korjailimme muutamaa halkeamaa ja maalasimme pinnan uudestaan.

Pizzauuni pihalle. Valmis pizza.

Pizzauuni on lämmennyt kevään ja alkukesän aikana jo useamman kerran. Jokaisella kerralla huomaa mikä ero on sähköuunilla ja puulämmitteisellä uunilla. Jokaisella paistokerralla tuntuu myös oppivan jotain uutta, pieniä hienosäätöjä miten uunia esilämmittää jotta paistaminen onnistuu tasaisesti.

Pizzat paistumassa.

Pizzaresepti

Taikinan teemme edelleen samalla reseptillä kuin aiemmin. Taikinan vaivaamisessa olemme siirtyneet käyttämään moinitoimikonetta. Koneen kanssa on helpompaa vaivata taikinaa n. 20 minuuttia ennen kuin lisäämme veteen sekoitetun merisuolan. Pidemmällä vaivausajalla taikinasta tulee paremman makuinen ja Pizze-kirjan mukaan myös paremmin sulavaa. Taikina saa nousta yön yli kostean liinan alla. Olemme nyt kokeilleet muutaman kerran kelmua, sillä pyyhe meinaa kuivua yön aikana kuivattaen taikinan pinnan. Kelmu on toiminut hyvin, ja estänyt pinnan kuivumisen. Aamupalan jälkeen taikina jaetaan nyrkin kokoisiin palloihin jotka pyöritetään palloiksi. Pallot jätetään vielä nousemaan lisää pyyhkeen alle.

Pizzauuni pihalla. Pizzat paistumassa.

Täytteisiin ei ole juurikaan tullut muutoksia. Ainoastaan Calabra Picante salamin tilalle olemme vaihtaneet Ndujan. Molemmat ovat tulisia salamimakkaroita. Ensimmäisen ollessa perinteisempää siivuina myytävää salamia. Nduja on tahnamainen tulinen salamimakkara jota saa purkissa. Olimme kuulleet Ndujasta, mutta emme olleet siihen törmänneet. Keväällä sattumalta purkki osui silmään Jumbon Citymarketissa, ja pakkohan sitä oli kokeeksi ostaa. Nduja toimii loistavasti pizzassa jos haluaa hiukan potkua mukaan. Ndujasta tuli kertaheitolla jääkaapin vakioelintarvike.

Pizzauuni pihalle.

Pizzauuni pihalle on ainakin meidän perheessä onnistunut hankinta. Vaikka se vei aikaa, niin kyllä pizza on vaan paljon parempaa pizzauunissa tehtynä. Pizzauunin lämmittäminen menee varsinkin kesäisin vallan mainiosti siinä pihatöiden lomassa. Meillä on pieni puuvarasto heti pizzauunin alapuolella, josta saa puita nopeasti lämmittämiseen. Tietysti myös pizzan pohjalla on suuri merkitys lopputulokseen. Olemme löytäneet hyvän, toimivan reseptin. Pitkä pizzalapio helpottaa pizzojen ottamista uunista ja hyvä harja helpottaa uunin pitämistä puhtaana.

Veroilmoitusten aika

Veroilmoitusten aika

Kevät on tullut ja on taas veroilmoitusten aika. Suomessa saimme verottajalta esitäytetyn ehdotuksen verotuksesta. Espanjassa on ilmoitettiin tammikuussa edellisen vuoden viimeisen neljänneksen vuokraukseen liittyvät tulot ja menot. Aiempina vuosina Espanjan vuokratulot ilmoitettiin vuosineljänneksittäin. Vuodelle 2024 tuo muuttui ja jatkossa myös vuokratulojen ilmoitukset tehdään vuosittain.

Veroilmoitukset

Suomen veroilmoitukset

Suomen asuntosijoittamisen osalta ilmoitus oli varsin tuttu. Lainojen korot olivat suomalaisten pankkien osalta paikoillaan jo valmiiksi. Ja asuntosijoitusten tuotot joko edellisen vuoden toteuman tai verokorttien päivitysten yhteydessä etukäteen päivitetyin tiedoin. Suurimpina muutoksina aiempiin vuosiin nähden oli linjasaneerauksesta ja vesivahingosta johtuen toisen Keravan asunnon tulojen väheneminen ennakoidusta. Hallitus on myös kokoontunut aiempia vuosia useammin, mikä vaikutti jonkin verran matkakulujen kautta.

Pääasiallinen verotusmaamme on Suomi. Niinpä Espanjan asunnon tulot pitää ilmoittaa myös Suomen verottajalle. Asunto oli vuokrattuna kahdessa eri jaksossa noin 9 kuukautta. Espanjan asunnon tuottojen laskeminen välittäjän laskujen pohjalta oli selkeä prosessi. Kulujen puolella helppoja olivat välityspalkkio, sähkö ja vesi, paikallisen lainan korot sekä asianhoitajan palkkiot esimerkiksi veroilmoitusten tekemisestä. Näiden lisäksi kuluihin laskimme asunnon normaaleja vuosihuoltoja kuten ilmastointikoneen desifionnin ja rikkoutuneen uunin vaihtamisen. Espanjaan maksetut verot pitää myös ilmoittaa, ja ne vähennetään Suomen verotuksessa jolloin poistetaan kaksinkertainen verotus.

Veroilmoitusten aika

Espanjan veroilmoitukset

Espanjan verottajalle vuoden 2023 osalta ilmoitettiin vuokraukseen liittyvät tulot ja kulut vuosineljänneksittäin niiltä jaksoilta jolloin asunto oli ollut vuokralla. Veroilmoitus piti tehdä lyhyellä varoituksella aina seuraavan kuun parin ensimmäisen viikon aikana. Eli tammikuusta maaliskuuhun osuvan jakson osalta ilmoitus piti tehdä huhtikuun puoleen väliin mennessä. Espanjan verotuksessa vähennettävien kulujen joukko on huomattavasti Suomea rajatumpi. Espanjassa vähennyskelpoisia ovat kotivakuutus, yhtiövastike, kunnallisvero, jätemaksu sekä vesi- ja sähkölasku (jos ne kuuluvat vuokraan). Nämäkin kulut jaksotetaan laskutusjaksolle ja vuokraukseen vähennyksiin kelpaa vain vuokra-ajan osuus kuluista.

Viime kesänä kävimme paikallisessa Suman toimistossa tunnistautumassa, jotta saimme espanjalaiset digtaaliset allekirjoitusvarmenteet. Ilman digiallekirjoituksia ei veroilmoituksia voi tehdä sähköisesti. Käytimme aiemmin veroilmoitusten tekemiseen asianhoitajaa, joilla on käytössä meidän digiallekirjoitukset. Alkuvuodesta asensimme digiallkirjoitukset myös omalle tietokoneelle, ja siten pääsimme kiinni Espanjan verottajan sähköiseen palveluun. Palvelussa seikkaileminen vaatii hiukan aikaa ja espanjan kielentaitoa (tai Google translatorin) sillä englannin kielivalinnasta huolimatta iso joukko sivuja on vain paikallisilla kielillä. Palvelun kautta löytyi myös aiemmat veroilmoitukset, joita matkimalla uskomme selviävämme seuraavista ilmoituksista itsekin.

Kevät on veroilmoitusten aika Suomessa ja Espanjassa. Tälläkin kertaa ilmoitukset olivat loppujen lopuksi melko suoraviivaisia, joskin tietojen keräämiseen menee aikaa ellei niitä päivittele vuoden aikana. Suomen Vuokranantajien Excel-pohja on ollut meille toimiva Suomen osalta. Espanjan säännöt ovat hiukan eri, mutta yhden asunnon osalta vielä helppo hoitaa yksinkertaisella Excelillä.

Nuotiopaikka pihalle

Nuotiopaikka pihalle

Valmis nuotiopaikka.

Rakensimme omakotitalomme pihalle itse suunnitelemamme nuotiopaikan neljä vuotta sitten. Paikka nuotiolle oli valittu, ainoastaan paikalla oleva kallio aiheutti mutkia matkaan. Emme halunneet räjäyttää kalliota, koska se on kaunis ja siinä on lapsilla hyvä pulkkamäki talvisin. Keksimme tehdä nuotiopaikasta puolikaaren muotoisen, joka on kalliossa kiinni. Nuotiopaikan tekemisen jälkeen, huomasimme että jotain puuttuu ja lisäsimme istuinosan taakse kukkapenkin. Tässä kertaus miten nuotiopaikka pihalle syntyi.

Järkyttävän iso kivi. Kiven halkaisemiseen meni monta päivää.

Vanha kukkapenkki kaivettiin ylös, ja kuoppa täytettiin murskeella ja kivituhkalla. Täyttö tiivistettiin pienellä tärylätkällä. Tulipaikan viereen rakennamme kiinteän penkin. Penkin kohdalta löytyi n. metrin halkaisijaltaan oleva kivi, jonka liikkuttelu ei onnistuisi. Googlettamalla kiven halkaisemiseen löytyi kaksi vaihtoehtoa: kivikiilat ja etanadynamiitti. Kävimme ostamassa 20mm kiviterän iskuporakoneeseen sekä 3 kpl kivikiiloja. Ensin kiveen porattiin n. 10-15 cm välein reikiä. Graniitin poraaminen ei ole mitenkään helppoa, vaan 15-20 cm syvän reiän tekemiseen meni aikaa. Tämän jälkeen kiilat aseteltiin reikiin ja vasaroitiin mahdollisimman syvälle. Kolmella kiilalla sai isoja lohkareita irti. Joka kerralla kiila ei kuitenkaan kiveä halkaissut, olisiko syynä ollut liian matala reikä tai liian harvakseltaan poratut reiät. Tällöin porasimme lisää reikiä ja haimme myös purkin etanadynamiittia auttamaan kiiloja. Loppujen lopuksi kiveä saatiin riittävästi lohkottua, ettei se olisi edessä.

Nuotiopaikka pihalle. Ensimmäinen kerros citymuurikiviä ja arinatulitiiliä.

Tulipaikan rakentaminen

Tiivistetyn kivituhkan päälle asettelimme ensimmäisen kerroksen Citymuurikiviä. Ladontaohjeen mukaan ympyrään menisi 24 kiveä. Meidän tulipesässä on 23 kiveä/kerros, jolloin sisähalkaisijaksi tulee 95 cm. Seuraavat kaksi kerrosta liimattiin kiviliimalla edellisen päälle tiililadonnalla. Kolmella kerroksella korkeudeksi tulee n. 45 cm, joka on osoittautunut varsin toimivaksi.

Tulisijan pohjalle ladoimme pizzauunista ylijääneet arinatulitiilet. Tulitiilien ympärille jäävä alue täytettiin kivituhkalla. Kivituhkaan sai myös hyvin painettua grilliritilän tolpan tukevasti pystyyn. Tulisijan ulkopuolelella jatkoimme pihakivetystä muurikiviin asti.

Vaahtokarkkia paahtamassa.

Istumapaikan rakennetta mietittäessä vaihtoehtoina oli harkoista muuraaminen ja betonista valaminen. Toteutustavaksi valikoitui betonista valaminen ja selkänojan tekeminen harkoista. Betonista valaminen vaikutti järkevimmältä pohjan epätasaisuuden vuoksi sekä penkkiin haluttu pyöreä muoto. Jälkikäteen mietittynä myös pohjassa olisi voinut käyttää harkkoja ja betonia yhdessä.

Penkin oikaisu.

Penkin valaminen

Penkin rakennus aloitettiin vahvistamalla pohja. Pohjasta poistettiin ensin multa ja muu painuva maa-aines. Tilalle laitettiin kivituhkaa joka tiivistettiin. Kivituhkan päälle rakennettiin valua varten muotti. Muottiin käytettiin vanhoja varastosta löytyneitä lautoja sekä kovalevyä.

Valaminen päätettiin tehdä itse S30 sementtilaastia sekoittamalla. Niinpä vanha betonimylly kaivettiin varastosta esiin. Laastia kului reilu 1000 kg, mutta edelleen materiaali jäi halvemmaksi kuin pumppuautolla paikalle tuotu valmisbetoni. Rautakaupoista saa sementtilaastia myös 1000 kg säkeissä, mutta rahtien kanssa hintaero 25 kg säkkeihin jäi vielä melko pieneksi. Valun raudoitukseen käytettiin 4mm valuverkkoa, josta leikattiin sopivia paloja.

Pieniä haasteita valun yhteydessä koettiin valumuotin kestävyyden kanssa. Muotin rakentamisessa kannattaa olla huolellinen ja varmistaa muotin tukevuus. Jälkikäteen ajateltuna muotin olisi voinut muurata harkoista ja täyttää betonilla.

Vielä maalaamaton penkki nuotiopaikalla.

Selkänoja ja viimeistely

Penkin selkänoja muurattiin H-150 harkoista. Selkänojaan valittiin hiukan leveämpi harkko, jotta selkänojan pääliosaa voidaan käyttää koristelyhtyjen sijoitteluun. Harkot muurattiin paikalleen mahdollisimman hyvin kaarevaa muotoa noudattaen.

Penkki ja selkänoja viimeisteltiin Weberin 137-oikaisulaastilla, ja lopulta selkänojastakin saatiin nätin kaareva. Pintalaastin kuivuttua pinta käsiteltiin Tikkurilan kivipohjusteella, jotta vesi ei pääsisi pehmittämään laastia. Alkuperäinen ajatus oli jättää penkki betoni-/laastipinnalle, mutta päädyimme kuitenkin maalaamaan penkin valkoiseksi Kivitex-maalilla. Samaa maalia käytimme pizzauunin maalaamiseen.

Nuotiopaikka pihalle. Halkojen säilytyspaikka.

Puuvarasto ja kukkapenkki

Nuotipaikalla tarvitaan tietysti myös puita, joten oma pieni puuvarasto olisi hyödyllinen. Puuvaraston seinät muurattiin H-75 harkoista ja kansi valettiin betonista. Kantta voi käyttää juomien ja grillattavien ruokien pöytä- ja laskutasona. Pinnat viimeisteltiin 137-oikaisulaastilla. Puuvaraston pohjaksi jätettiin kivituhka. Kivituhkan päälle rakensimme vanhasta leikkimökin portaasta alustan, jotta puut eivät olisi suoraan kostean kivituhkapinnan päällä.

Penkin tausta oli hiukan tylsän oloinen, ja mietimme miten sitä voitaisiin elävöittää. Niinpä saimme ajatuksen tehdä penkin taakse kasveille istutuslaatikon. Istutuslaatikon reuna muurattiin samoilla H-75 harkoilla kuin puuvarasto. Ja pinnat oikaistiin ja viimeisteltiin 137-oikaisulaastilla. Alimpaan kohtaan jätimme hiukan rakoa, jotta ylimääräinen vesi pääsee pois. Pinnanmuodoista johtuen istutuslaatikko on toisesta päästä syvempi kuin toisesta. Pohja tasattiin kivituhkalla, jonka päälle kaadettiin kerros ruukkusoraa. Ruukkusoran päälle sitten tuli multaa n. 30 cm kerros. Kukkapenkki tekikin nuotiopaikasta erittäin viihtyisän.

Valmis nuotiopaikka ja penkki.

Nuotiopaikka pihalle -projekti ylitti odotukset. Nuotion ääressä on viihdytty useana iltana makkaraa ja vaahtokarkkeja paistellen.

Linjasaneeraus asuntosijoittajan silmin

Linjasaneeraus asuntosijoittajan silmin

Keravan sijoitusasuntojen linjasaneeraukset ovat edenneet urakkavaiheeseen molemmissa yhtiöissä. Aiemmin aloittaneen yhtiön osalta meidän asunto on jo rempattu. Toinen asunto menee työn alle ensi syksynä, eli melkein vuoden myöhemmin kuin ensimmäinen. Ensimmäisen asunnon remontti tuli hyvään aikaan, kun asunnosta oli pari kuukautta ennen suunniteltua aloitusta löytynyt ikävä vesivahinko. Linjasaneerauksesta olemme kirjoitelleet aina silloin tällöin projektin edetessä. Tällä kertaa tarkoitus on peilata kokemuksia miltä näyttää linjasaneeraus asuntosijoittajan silmin, kun ensimmäisen asunnon asukas on jo päässyt muuttamaan takaisin.

Linjasaneeraus asuntosijoittajan silmin.

Vesivahinko ja haitta-aika

Syksyllä 2023 asunnosta paljastui vesivahinko. Kylppärin lavuaarin viemäriputki oli vuosien varrella löystynyt ja vettä oli päässyt valumaan seinärakenteen sisään ja tekniikkakuilun kautta myös alakerran asuntoon. Ilmeisesti vuotoa oli jatkunut jo pitkään, mutta sitä ei vain kukaan huomannut. Normaalioloissa liitoksen olisi varmasti huomannut esimerkiksi allaskaapista tai vedestä kylppärissä, mutta 70-luvun talossa liitos oli piilotettu paneelin taakse ja valumat menivät suoraan seinärakenteeseen ja tekniikkahormiin. Meidän asunnossa vauriot kohdistuivat kylppärin ja makuuhuoneen väliseen seinään sekä makuuhuoneen lattiaan. Alakerrassa vauriot olivat huomattavasti suuremmat ja seinärakenteisiin oli alkanut muodostua jo mikrobikasvustoja.

Ensimmäiseksi rempattavan asunnon osalta haitta-ajaksi oli suunnitelmissa merkattu noin kolme kuukautta. Vesivahingon kanssa jonkinlaista haittaa asuntoon kohdistui melkein puoli vuotta. Alkuun toki ei asukkaan tarvinnut muuttaa pois kotoaan, mutta makuuhuone ei ollut käytettävissä. Makuuhuoneen lattia saatiin kuivatettua ennen varsinaista remonttia, ja lattian viimeistely jäi vielä remontin jälkeiseen aikaan. Vakuutuksista ei taloyhtiö saanut tähän vahinkoon mitään korvauksia, kun vaurion syy oli lavuaarin vesilukon kiinnityksessä.

Linjasaneeraus asuntosijoittajan silmin.

Taloudelliset vaikutukset

Putkiremontin ajalta on luontevaa ettei vuokralainen maksa täyttä vuokraa. Suomen Vuokranantajien ohjeiden mukaan vuokran suuruus siltä ajalta kun asunnossa ei voi asua oli noin 10% suuruinen varastovuokra. Vesivahingon osalta laskentaa pitikin miettiä hiukan tarkemmin. Lopputuloksena päädyimme vuokralaisen kanssa yhdessä laskemaan makuuhuoneen neliöiden suhteessa alennuksen vuokraan niiltä kuukausilta joina huone ei ollut käytettävissä. Samaan aikaan kuitenkin hoitovastikkeet peritään normaalisti. Asunnon tuotto ja kassavirta eivät ole olleet 2023 loppuvuodesta positiivisia. Vuoden vaihteessa nostimme remontin tuoman tason parannuksen myötä sopimuksen mukaisesti vuokraa. Korotettu vuokra ei vielä täysin kata tulevia rahoitusvastikkeita, mutta seuraavan korotuksen myötä ollaan jo aika lähellä hiukan korkotasosta riippuen.

Linjasaneeraus asuntosijoittajan silmin on taloudellisesti negatiivinen. Haitta-ajalta ei vuokratuloja käytännössä tule ja vuokrankorotukset eivät kata tulevia rahoitusvastikkeita. Onneksi sentään molemmat asunnot eivät olleet remontissa samaan aikaan, joten toisen asunnon kassavirralla pystyy kattamaan toisen asunnon haitta-ajan.

Pörssisähkösopimus ja ensimmäinen talvi

Pörssisähkösopimus ja ensimmäinen talvi

Viime talvi oli ensimmäinen talvi, jolloin meillä on ollut pörssisähkösopimus. Aiempina vuosina olemme nauttineet edullisista kiinteistä määräaikaisista sopimuksista. Viime kesän sopimusmuutos ja miten laskujen suuruus kehittyy pörssisähkösopimuksen kanssa. Päädyimme ottamaan pörssisähkön, sillä kiinteän sopimuksen tarjoukset kuulostivat kalliilta. Halvimmillaan olisimme saaneet noin 12 snt/kWh sopimuksen.

pörssisähkösopimus

Hintavertailu

Aiempien sähkön säästötoimien lisäksi muutokset ovat olleet mielestämme melko pieniä. Etenkin kun maalämpöpumppumme on vanhaa mallia, jota ei voi kovin järkevästi ohjata sähkön hinnan mukaan. Joitakin muutoksia kuitenkin olemme tehneet. Fingridin hintaseuranta appi on ollut käytössä ja sen avulla olemme pyrkineet ohjaamaan kulutusta edullisimmille tunneille. Suurin kulutus, jonka aikataulua voimme aika hyvin valikoida on sähköauton lataaminen. Appin avulla olemme myös voineet ajastaa pyykin ja tiskien pesut edullisemmille tunneille. Kulutuksessa ja sähkölaskuissa lämmitys näkyy selvästi kulutuksen nousuna. Toinen kulutusta nostava tekijä on ollut sähköauto, jonka akkuja pitää talvella ladata huomattavasti useammin kuin kesällä.

pörssisähkösopimus

Sähkön hintatason mielikuvaan vaikutti etenkin alkuvaiheessa vanhan todella edullisen sopimuksen 5,5 snt/kWh. Alkuun jokainen yli 10 snt hinta tuntui kovin korkealta. Talven myötä kuitenkin tottui korkeampiin hintoihin. Onneksi talven aikana ei ollut kuin muutama erittäin korkean hinnan tunti. Kalliitkin ajat olivat aiempaan talveen verrattuna edullisia, eivätkä kalliit jaksot kestäneet kovin pitkään. Vanha sopimus päättyi kesäkuun loppuun ja uusi pörssisähkösopimus astui voimaan heinäkuun alusta.

Heinäkuussa ja syys- sekä lokakuussa meidän keskihinta oli alle aikaisemman sopimuksen. Heinäkuussa keskihinta asettui 4,8 c/kWh:iin ja syys- sekä lokakuussa hiukan alle 4 snt/kWh. Elokuu oli hiukan kalliimpi, jolloin keskihinta oli 9,8 c/kWh. Marraskuussa kulutuksen ajoittamisen avulla keskihinta saatiin pidettyä kohtuu alhaisena 6,5 c/kWh. Joulukuu oli vielä alle 10 snt/kWh, mutta tammikuussa hinta pomppasi 13,2 c/kWh. Tammikuun kovempi hinta oli jokseenkin odotettu, onhan se lämmityksen vuoksi korkean kulutuksen aikaa. Joulu- ja tammikuun laskuissa näkyikin kylmä sää korkeamman kulutuksen muodossa, mikä luonnollisesti nosti laskujen loppusummaa. Helmikuussa palattiinkin jo selkeästi viime kesän kiinteiden hintojen alapuolelle, keskihinnan ollessa 7,3 c/kWh.

Kesällä sähkölaskuja ja kulutusta pienensi aurinkopaneelien tuotto. Aurinkopaneeleista ei sähköä saatu pimeimpinä talven kuukausina ollenkaan. Maaliskuun ensimmäinen päivä kevät oli sulattanut katolta lumia tarpeeksi ja aurinkovoimalakin alkoi taas tuottaa. Aurinko on vielä kesään nähden alhaalla ja teholukemat siten alhaisemmat, mutta joka päivä on voimalasta tullut jotain. Parhaimmillaan on päästy yli 20 kWh lukemiin, mikä on melkein puolet aurinkoisen kesäpäivän lukemista.

aurinkopaneelit

Yhteenveto

Tammikuu on ollut ainoa kuukausi jolloin pörssisähkösopimus ei ollut kiinteää sopimusta edullisempi. Tuolloinkin eroa oli noin sentin verran. Kulutuksen osalta suuria muutoksia tottumuksiin on vaikea tehdä ja kaikki helpot säästöt on jo käytössä. Maalämpöpumppu on yksi suurimpia kuluttajia, ja 20-vuotias kone alkaakin jo vedellä viimeisiään. Kevään aikana maalämpöpumppu onkin tarkoitus vaihtaa uuteen. Uuden koneen energiatehokkuus pitäisi olla selvästi vanhaa parempi ja konetta voi myös ohjata. Uudesta pumpusta juttua myöhemmin keväällä. Aurinkoista pääsiäistä kaikille 🐣

Curacao

Curacao

Curacao oli Karibian risteilymme yksi pysäkki. Olimme halunneet jo jonkin aikaa päästä ABC-saarille ja tällä kertaa saimme vyön alle A ja C-saaret. Curacao kuuluu Alankomaihin ja siellä rahayksikkö on Antillien gulder, mutta dollaritkin kävivät hyvin maksamiseen. Etenkin kolikoiksi usein sai takaisin paikallista valuuttaa. Curacao kuten myös Aruba on tunnettu valkoisista hiekoista ja turkoosista vedestä.

Willemstad Curacao.

Willemstad

Laivamme Odyssey of the Seas saapui Curacaon pääkaupunkiin Willemstadiin. Satamasta oli muutaman sadan metrin kävely keskustaan. Ensin tuli vastaan vanha linnoitusrakennus, jonka sisään on rakennettu kauppoja ja kahviloita. Tämän linnoituksen vieressä oli ponttoonisilta, joka siirtyy laivojen tullessa tästä läpi. Sillan kautta pääsee keskustaan josta löytyy toinen toistaan värikkäämpiä taloja. Talot muistuttavat kovasti Eurooppalaisia, mutta erittäin kirkas väri tekee siitä Karibian. Katujen nimet olivat kuin suoraan Alankomaista. Willemstad oli erittäin positiivinen yllätys. Värikkäät talot olivat ihania ja keskustassa ainakin oli siistiä. Ilma oli täälläkin polttavan kuuma ja kostea. Todellinen Karibian ilma. Sataman lähellä oli paikallisten myyntikojuja josta löytyi värikkäitä maalauksia, käsitöitä ja turisti paitoja ym. Löysimmekin keskustasta taulukaupan, josta saimme kaipaamamme värikkäät taulut kotimme portaikkoon.

Mambo Beach Curacao.

Mambo Beach

Lähdimme Mambo Beachille heti laivan saavuttua satamaan. Mambo Beachille oli noin 10 min taksimatka. Otimme sataman taksitolpalta ”hyväksytyn” taksin. Täällä taksi oli vanha pakettiauto, johon mahtui asiakkaita 9kpl. Auto otettiin aina täyteen ja matka maksoi 8 dollaria/nenä/suunta. Itse Mambo Beach on tehty ranta, jonka yhteydessä on ravintoloita ja kauppoja. Erittäin toimiva yhdistelmä. Rannalle sisään maksoi 3,5 dollaria/hlö ja aurinkotuoli sen lisäksi 5 dollaria/kpl Tämäkin ranta oli heti aamusta täynnä ja moni risteilymatkustaja oli varannut retken, johon sisältyi Mambo Beach. Näille retkien vieraille oli jo varattu aurinkotuolit. Löysimme kuitenkin aurinkotuolit, mutta myöhemmin tulleilla ei käynyt ihan yhtä hyvä tuuri. Ihmisiä odotteli, että toiset lähtisivät ja he saisivat aurinkotuolit. Itse ranta on matala ja suojaisa, joten se sopii hyvin lapsille. Rannalle on rakennettu aallonmurtaja, joten suuria aaltoja rannalle ei tule. Rannalta löytyy ruokapaikkoja moneen makuun. Toimiva konsepti kaikin puolin. Näimme taksimatkan aikana sitä oikeata Curacaota ja asunnot olivat melko rähjäisiä, eikä siisteyskään yltänyt keskustan tasolle. Silti Curacaosta jäi erittäin positiivinen kuva ja ranta oli todella upea.

Mambo Beach Curacaolla.
Aruba

Aruba

Aruba sijaitsee Eteläisellä Karibianmerellä, aivan Venezuelan edustalla. Aruba kuuluu Alankomaihin, ja tämä näkyykin katukuvassa. Talot ovat eurooppalaisen näköisiä, mutta ihanan värikkäitä, kuten Karibialla yleensä. Arubaa sanotaan ”One happy Island” eli Yhdeksi onnelliseksi saareksi. Aruban viralliset kielet ovat hollanti ja papiamento. Mutta saarella pärjää englannin kielellä oikein mainiosti. Aruba on tunnettu valkoisista hiekkarannoista ja turkoosista vedestä. Se meidätkin sai lähtemään ja kokemaan ABC-saaret.

Aruba

Oranjestad

Risteilyaluksemme Odyssey of the Seas pysähtyi Oranjestadin kaupunkiin Aruballe. Oranjestadin satama on iso, johon mahtuu useita isoja risteilyaluksia. Sataman välittömään läheisyyteen on rakennettu myymälöitä, joista löytyy Aruban suosituimmat tuliaiset niin Aloevera-valmisteet kuin turistipaidatkin. Kuten kaikissa risteijöiden satamissa, saarten verovapauden myötä, lähistöltä löytyy myös useita koruja- ja luksustuote kauppoja.

Aruballa on paljon Aloe-kasveja.

Satamasta on kaupunkiin noin sadan metrin kävelymatka. Kaupungilla on ihanan värikkäitä rakennuksia. Täältä löytyi hyvin tuttujakin kauppoja ja ostoksien verovapaus houkuttelee yhtä jos toistakin kaupungilla.

Oranjestad

Kävimme kaupungilla Royal Plaza-ostarilla, joka näytti suljetulta. Löysimme ostarin yläkerrasta yhden avoimen kaupan ja yhden ravintolan. Muut kaupat näyttivät lopettaneen siellä. Tämä oli meille iso yllätys. Jatkoimme matkaa Renaissance-ostarille. Täältä löytyy luksusmerkit Louis Vuitton, Gucci ym. Tämä ostari oli voimissaan ja asiakkaita riitti. Aruban verovapaus laskee tuotteiden hintoja noin 10%, mutta silti monien tuotteiden hinta oli korkeampi kuin Euroopassa tai Floridassa. Näiden kahden ostarin välissä oli kadun toisella puolella käsityöläiskojuja josta sai ostaa maalauksia, käsitöitä ja turisti t-paitoja ym. Näissä viihdyimmekin pitkään ja vertailimme tuotteita. Alun perin olimme etsimässä paria isompaa taulua kotimme portaikkoon, mutta ne löytyivätkin jo Curacaolta.

Eagle Beach

Eagle Beach

Aruban ehkä suosituin ranta on Eagle Beach. Halusimme ehdottomasti käydä täällä ja lähdimmekin tänne heti aamusta, kun laiva oli saapunut satamaan. Menimme rannalle paikallisbussilla. Tämä tapa oli puolet halvempi kuin esim. taksin ottaminen. Yksi bussilippu maksoi 2,60$ ja edestakainen lippu 5$. Bussi lähti ihan sataman läheisyydestä ja tänne ei ollut matkaa kuin muutama sata metriä. Olimme katsoneet jo netistä videon valmiiksi missä kohtaa pitää jäädä pois, mutta bussi tuli täyteen turisteja ja suurin osa heistä jäi Eagle Beachille. Osa jatkoi seuraavalle rannalle Palm Beachille. Bussilla ajettiin 5 pysäkin väli ja matka kesti noin 10 min. Tämä toimi todella hyvin.

Aruba Eagle Beach

Itse Eagle Beach oli melkein täynnä kun saavuimme sinne, vaikka kello lähenteli vasta aamu 9. Vastapäinen hotelli on varannut rannalta omat aurinkovarjot ja tuolit ja vuokrattavaksi ei ole liikaa tuoleja. 2 tuolia aurinkovarjoineen maksoi 35$. Rantatuolit pystyi maksamaan helposti kortilla. Myös käteinen kelpasi, mutta vaihtorahaa ei ole tarjolla. Rannan viimeiset tuolit vietiinkin juuri meidän jälkeen ja katselimme, että edempänäkin näytti aurinkotuolit olevan aika täynnä. Rannalla on vessat ja ravintola. Ravintolasta saa ruokaa, vaikkakin aika suolaisella hinnalla. Pienenä yllätyksenä tuli ravintolan vain korttimaksu käytäntö.

Itse ranta oli täydellinen. Rannan hiekka oli valkoista ja vesi kirkasta turkoosia. Rannalla kasvoi Aruban oma Dividi-puu ja pitihän se käydä ikuistamassa. Rannalla oli hyvää tilaa leikkiä hiekan kanssa ja mahtui siellä potkimaan palloakin. Rannalla sai vuokrata vesiskoottereita ym. Aruban aurinko oli todella polttava, mutta niin ihana.

Aruban rannalla.
Dividi-puu.

Rannan läheisyydessä lyhyen kävelymatkan päässä oli supermarketti, josta sai juomista ja muuta tarvittavaa rannalle. Pehmikset olivat todella hyviä.

Eagle Beach

Aruba antoi itsestään varsin siistin kuvan. Ranta oli hyvin hoidettu. Arubasta tuli semmoinen tunne, että tänne on päästä joskus uudelleen. One Happy Island = Aruba.

Aruba.
Odyssey of the Seas

Odyssey of the Seas

Odyssey of the Seas-laiva oli hiihtoloman kotimme 8 päivää. Risteilimme eteläiselle Karibialle ja kävimme Aruballa ja Curacaolla. Odyssey of the Seas-laiva kuluu Royal Caribbean Cruise Linen Quantum-luokan laivoihin. Eli taas kerran astetta isompi laiva. Mitä tykkäsimme Odyssey of the Seas-laivasta.

Odyssey of the Seas.

Hytti

Seurueemme koostui viidestä henkilöstä, mikä vaikuttaa hyttivalintoihin. Pääsääntöisesti hytit ovat maksimissaan neljälle hengelle. Hytissä käydään pääasiallisesti vain nukkumassa, joten olimme valinneet ihan perus sisähytit. Viidelle hengelle tarvitsimme kaksi hyttiä. Hyttien välissä oli väliovi minkä sai avattua. Lapset yöpyivät toisessa hytissä ja aikuiset toisessa. Sängyt ovat aina olleet RCCL:lla hyviä, ja niin ne olivat nytkin. Tyynyt olivat ehkä jopa liian muhkeita, mutta niihinkin tottui. Hytti oli erittäin toimiva varsinkin aikuisten puolella, kun tilaa riitti lasten ollessa viereisessä hytissä. Kaappitilaa vaatteille on riittävästi lipaston ja vaatekaapin muodossa. Hengareitakin oli riittävästi, vaikka niitäkin saisi pyytää lisää mikäli loppuvat kesken. Hyttisiivoojamme hoiti hommansa hyvin eikä mistään ollut moitteen sanaa. Pyyhe-eläimiä saatiin useana iltana.

Orava-pyyhe eläin.

Ravintolat

Yleisesti ottaen matkan hintaan kuuluvat ravintolat riittävät hyvin ja näin oli nytkin. Yhtenä iltana kävimme Playmakers ravintolassa syömässä siipiä, joista peritään pieni lisämaksu. Lapsille playmakerin kohokohta on reilun kokoinen amerikkalaiseen jalkapallokypärään tehty jäätelöannos. Olemme aina olleet syömässä illallista Main Dining Roomissa (MDR), missä on valkoiset pöytäliinat ja 3 ruokalajia. Tällä kertaa emme käyneet MDR:ssä kuin viimeisenä iltana. Olimme kuulleet ja katselleet videoita miten ruokalistaa on pienennetty ja vaihtoehtoja vähennetty. Tämä piti paikkansa ja katselimme ruokalistat etukäteen emmekä löytäneet sieltä kaikille sopivia vaihtoehtoja. Näin päätimme syödä illalliset Windjammer-ravintolassa, joka on laivan buffa. Olemme käyneet täällä aamupalalla ja lounaalla ja nyt kävimme myös illallisilla. Täällä on kaikkein eniten vaihtoehtoja. Illallisbuffasta löytyy aina perus hamppari, hodari, friteerattu kana vaihtoehdot. Myös Aasia-osio löytyy joka ilta. Täältä löytyy wokit, currykastikkeet ym. Myös pastaa löytyy kokin kera, joka tekee valitsemistasi aineista pastakastikkeen ja keittää valitsemasi pastan. Jälkkäreissä on aina jäätelöä, keksejä ja erinäköisiä kakkuja ym. Nälkäisenä täältä ei tarvinnut lähteä, mutta ehkä vaihtelua olisi kaivannut enemmän. Lounaalla oli suklaalähdekin, johon sai dipata poppareita, minikuppikakkuja ja marenkeja.

Windjammerissä suklaalähde.
Sorrentos

Laivalla on pizzapaikka Sorrentos, josta sai hakea pizzapaloja maun mukaan. Täällä vierailtiin joka päivä. Takuuvarma paikka. Myös pizzapaikassa näkyi toiminnan tehostaminen, ja ennen mahdollinen oman pizzan valmistaminen oli jäänyt pois. Kävelykadulla on myös kahvila, josta sai hakea pientä purtavaa kerrosleipien, juustokakkujen ja keksien muodossa.

Odyssey of the Seas uima-allas.

Uima-allas

Odyssey of the Seas-laivalla on kolme allasaluetta. Ns. pääallas on isompi ja siellä on päivisin musiikkia ja ohjelmia. Sitten on pienempi allas, jossa on iso videoscreeni. Kummastakin löytyy aurinkotuoleja. Kolmantena on vielä erikseen vain aikuisille varattu solarium allasalue. Varsinkin pienemmässä altaassa, ei ollut juurikaan auringossa olevia tuoleja. Sama ongelma oli pääaltaalla, jossa auringossa olevien tuolien määrä oli aivan liian pieni. Varsinkin meripäivinä altaalle piti tulla varaamaan aurinkotuoli klo 6 aikaan, jos halusi olla auringossa. Muutenkin altaalla oltiin ”kyttäämässä” toisten tuoleja ja jopa vietiin niitä. Erittäin ikävä ilmiö, johon ei olla ennen törmätty..

Törmäilyautot.

Viihde

Odotimme laivan uusia ominaisuuksia kovasti ja varsinkin törmäilyautot olivat kivat. Näillä autoilla sai ihan oikeesti törmätä, ainoa miinuspuoli oli jonotus joka oli välillä tunnin luokkaa. Seaplex-areena muuntautui myös lasersotaan, joka oli myös oikein toimiva. Välillä siellä pelattiin korista, futista, pickleballia. Myös meripäivänä sieltä löytyi lapsille vaikka mitä sirkushuveja. Hulavanteen pyöritystä, keilausta, jousiammuntaa ym. Seaplex-areenan ympärillä sekä yläkerrassa oli pelisali, jossa oli kaikennäköisiä pelejä, mutta myös pingispöytä sekä biljardipöydät. Ovien ulkopuolelta löytyi shakkilauta, Twister-peli, jalkapallobilis ja perinteinen seinäkiipeily.

IFly oli meille uusi tuttavuus. Lentämään pääsi tunneliin. Käyntiin sisältyi koulutus ja siihen sai varusteet paikanpäältä. Ilmainen ”lento” kesti minuutin, lisämaksusta olisi saanut ”lentää” kaksi minuuttia. Tämä oli mahtava kokemus, mitä ei varmasti tulisi kokeiltua missään muualla.

I Fly Odyssey of the Seas-laivalla.

Flowrider on laivan surffikone. Tämä oli lastemme suosikki ja joka päivä mentiin surffaamaan. Paras aika surffailla on silloin kun on esim. erikseen alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitettu aika. Jono oli todella minimaalinen ja sai surffata itsekseen melkein koko tunnin. Muutenkin satamapäivinä jono oli yleensä lyhyempi suurimman osan matkustajista ollessa kohteessa tai retkillä. Muuten olemme kyllä sitä mieltä, että surffilaitteita saisi olla kaksi, koska ne ovat niin suosittuja ettei joutuisi jonottamaan niin kauan.

Flowrider

Laivan viihdetarjonta oli myös hyvä. Ei ehkä niin mahtava kuin esim. Harmony of the Seas-laivalla. Katsoimme Book-esityksen, joka esitettiin uudessa two70-salissa. Täällä oli vaikka mitä vempelettä, ja itse esitys oli oikein viihdyttävä. Kävimme katsomassa musikaalin Effectors, joka oli kanssa ihan hyvä. Showgirl-esitys oli myös viihdyttävä, mutta semmoista mieletöntä Wau-elämystä ei tullut mistään näistä esityksistä.

Odyssey of the Seas-laivan viihdettä.

Odyssey of the Seas oli viihdyttävä laiva, varsinkin törmäilyautot, lasersota ja flowrider. Viihde-esitykset eivät olleet tajunnanräjäyttäviä ja ruokalista oli kaventunut entisestään. Nämä mielessä emme palaa ainakaan tälle laivalle, kun seuraavan kerran lähdemme risteilemään. Samassa yhtiössä kyllä pysymme, mutta aikaisemmin kokeilemamme laivat ovat silti olleet parempia kaiken kaikkiaan. Ensi viikolla lisää Arubasta.

Aruba.
Karibian risteily

Karibian risteily

Karibian risteily oli meidän perheen osoite hiihtolomalla. Olemme risteilleet monesti aikaisemminkin Karibialla, mutta nyt oli ensimmäinen kerta kun pääsimme Eteläiselle Karibialle. Risteilymme meni Aruballe, Curacaolle ja Bahamalle. Risteilimme jälleen Royal Caribian Cruise Linella, joka ei ole meitä vielä pettänyt. Mitä tykkäsimme ABC-saarista?

Karibian risteily. Odyssey of the Seas-laiva.

Eteläinen Karibia

Risteilimme RCCL:n Odyssey of the Seas-laivalla. Tämä oli meille ensimmäinen kerta kyseisellä laivalla. Itse laiva oli todella upea. Uudet lisät törmäilyautoista IFlyihin olivat todella odotettuja. Laivalla pääsi ajamaan törmäilyautolla päivittäin. Sportplex-areenan toiminnot vaihtuivat pitkin päivää. Välillä pelattiin korista, pickleballia, futista. Sitten oli lasersotaa ja törmäilyautoja.

Karibian risteily.

Eteläinen Karibia

Olemme jo jonkun aikaa haaveilleet pääsevämme eteläiselle Karibialle ja ABC-saarille käymään. Niiden turkoosi vesi ja valkoinen hiekkaranta on vetänyt puoleensa. Nyt pääsimme toteuttamaan tämän haaveen. Aruba ja Curacao olivat näkemisen arvoisia. Rannat olivat ihan timanttisia, ja olisimme viihtyneet niissä pidempäänkin. Itse kaupungeissa ei niin suurta menoa ollut, mutta Aruban One Happy Island pitää hyvin paikkansa. Satamalaitureiden ympärille oli rakennettu paljon kauppoja, joista löytyi tunnetutkin merkit unohtamatta kultakauppoja. Kummatkin saaret ovat verovapaita, ja tämä innostaa turisteja ostelemaan.

Willemstad Curacaolla.

Curacaolla näimme enemmän paikallista asutusta ja sitä oikeaa Curacaota. Tykkäsimme kovasti Willemstadin värikkäistä taloista. Keskustan talot olivat todella värikkäitä ja vanha linnake oli upea. Aruba, joka on jenkkien suosiossa, oli paljon enemmän sliipatumpi. Sieltä löytyi paljon enemmän mm. amerikkalaisia ketjuravintoloita. Oranjestadin keskustassa oli muutama värikäs rakennus, mutta yhtä menestyvää kauppakeskusta lukuunottamatta kaupat olivat turisteille suunnattuja. Paljon löytyi perinteisiä käsityömarkkinakojuja, josta löysi hienoja maalauksia ja käsitöitä. Mutta myös turisteille suunnattuja t-paitoja ym.

Oranjestad, Aruba.

Karibian risteily oli oikein onnistunut ja olimme tyytyväisiä kun saimme tutustua uusiin satamiin. Oli kiva päästä näkemään uutta ja varsinkin Aruba jäi mieleemme. Eagle Beach-ranta oli aivan mahtava ja vesi oli todella kirkasta. Ravintoloita löytyi rannalta, vaikkakin hinnat olivatkin todella kovia. Aurinko on todella polttava näillä ABC-saarilla ja varjoon tai veteen pitikin hakeutua tämän tästä. Curacao oli myös kiva, mutta Arubasta jäi semmoinen polte, että sinne pitää päästä joskus uudestaan. Ensi viikolla lisää tarinaa Odyssey of the Seas-laivasta.

Arubalainen Dividi-puu.