Tag: sähköauto

Sähkön kulutuksen seurantaa

Sähkön kulutuksen seurantaa

Pörssisähkön ja aurinkopaneelien kanssa on tullut elettyä reilu vuosi. Etenkin paneelien kannalta sähkön kulutuksen seuranta on ollut mielenkiintoista. Nyt dataa on hiukan yli vuoden verran, jolloin pystyy jo hiukan tutkimaan minkä verran paneelit tuottavat vuodessa. Kesän aurinkoisia kuukausia on nyt myös kahdelta vuodelta ja sitä kautta voi varovasti arvioida aurinkopaneelien tuottoa kesäkuukausina. Suurin ero tämän kesän ja edellisen välillä on autokannan vaihtuminen sähköisiin ja sitä kautta lataustarpeen merkittävä kasvu.

Aurinkopaneelit

Aurinkopaneelit

Myyntivaiheessa paneelien vuosituottoarvioksi annettiin 6 800 kWh. Ihan tuohon ei päästy, vuosituoton jäätyä 5 600 kWh tasolle. Sinänsä tuo ei yllättänyt, onhan myyntivaiheen luvut varmasti laskettu yläkanttiin. Ja myös huomioitava, ettei meidän asennussuunta ole ihan optimaalinen. Paneelien lappeen suunnassa on myös muutama iso puu, jotka varjostavat aamun ensimmäisinä tunteina.

On ollut mielenkiintoista huomata, että kesäkuukausina (kesäkuu-elokuu) vuosina 2023 ja 2024 aurinkoenergian tuotto on ollut varsin samankaltaista. Molempina vuosina kesäkuu on ollut näistä kolmesta kuukaudesta kaikkein aurinkoisin. Ero heinä- ja elokuuhun on jopa 20-40% luokkaa. Tänä vuonna myös toukokuu oli erittäin aurinkoinen ja tuotto oli jopa hiukan kesäkuutakin parempi.

Paneelien tuottoa voisi arvioida rahallisesti laskemalla tuoton arvon kuukauden pörssisähkön keskihinnan mukaan (lähde) ja huomioimalla säästetyt siirtomaksut, jos kaikki tuotto menisi omaan käyttöön. Tällöin vuotuinen säästö on 750€ luokkaa. Siten paneelien takaisinmaksuun kuluu 16-17 vuotta. Pari vuotta sitten takaisinmaksuaika oli varsin erilainen sähkön hinnan ollessa huomattavasti tätä vuotta korkeampi.

Sähkön kulutuksen seurantaa

Vuosikulutus

Sähkön kulutuksen seurannassa näkyy kahden sähköauton vaikutus melko selvästi. 2023 kesällä pihalla oli vain yksi hybridi pienellä akulla. Kesien 2022 ja 2023 välillä näkyy selkeä ero, kun aurinkopaneelit ovat vähentäneet verkosta otettua kulutusta jopa 1 000 kWh kuukaudessa. Tälle kesälle kulutus nousi muutaman sata kilowattituntia, kun olemme ladanneet sähköautojamme.

Vaikka kulutus onkin hiukan noussut, se ei ole näkynyt sähkölaskussa samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Olemme pörssisähkön myötä alkaneet seuraamaan vuorokauden hintakäyriä ja onnistuneet ajoittamaan lataustoimet ja kodinkoneiden käytön halvimmille tunneille. Varsinkin viikonlopun aurinkoisina päivinä, kun sähkön hinta ollut myös alhaalla, olemme hyödyntäneet aurinkopaneelien tuoton itse lataamalla autoja. Seuraamme myös kuukausittain sähköyhtiön raportoimaa sähkön keskiostohintaa kuukauden pörssisähkön keskihintaan. Olemme paria kuukautta lukuunottamatta onnistuneet ajoittamaan kulutuksen niin, että keskiarvoinen ostohinta marginaaleineen on halvempi kuin pörssisähkön keskihinta.

Sähkön kulutuksen seurantaa


Tulevalle talvelle suunnitelmissa on lisätä kotiautomaatioon mittaavia toimilaitteita, joiden avulla voimme seurata tarkemmin esimerkiksi lämmityksen energiankulutusta. Uusitun maalämpöpumpun myötä odotuksissa on paremman hyötysuhteen ja älykkäämmän koneen myötä entistä alempia kulutuslukemia.

Mietteitä sähköautoilusta

Mietteitä sähköautoilusta

Nyt on saatu vuosi täyteen autoilua täyssähköisillä autoilla. Tällä kertaa tarkoitus on kirjoitella mietteitä sähköautoilusta, kun kokemusta on kertynyt kaikista vuodenajoista. Ennen nykyisiä autoja olimme ajelleet ladattavalla hybridillä muutaman vuoden, mutta ero täyssähköön on aika merkittävä. Tällä kertaa mietintä keskittyy latailuun ja ajomukavuuteen. Olemme ajelleet nyt edullisemman pään Volkswagen ID.3:lla ja ylemmän keskiluokan Mercedeksen EQC:llä.

Mietteitä sähköautoilusta

Ajomukavuus

Ajomukavuudeltaan täyssähköinen ei juurikaan eroa polttomottoriautosta. Samat lainalaisuudet toimivat. Kalliimmissa malleissa on enemmän herkkuja ja mukavuuksia kuin mallistojen alapäässä. Helpoiten huomattava ero on ollut äänieristys. Sähköauton ollessa hyvin hiljainen, tuntuu äänieristys paremmalta kuin polttomoottoriautoissa. Sähköautojen kiihtyvyys on polttomottoriautoihin verrattuna huima. Toki polttomoottorisenakin löytyy nopeasti kiihtyviä autoja, mutta niissä yleensä myös moottorin tehot ja hinta ovat malliston huippua. Edullisemmankin pään sähköautolla kiihtyvyys on paremman keskiluokan polttomottoriauton luokkaa, ja hyvin pääsee kiihdyttämään moottoritie nopeuksiin. Mersun kiihtyvyys on vielä selvästi ärhäkämpi, ja kaasun polkaisu saa painautumaan syvemmälle istuimeen. Ajomukavuuden suhteen mieleen tulee oikeastaan vain yksi negatiivinen asia. Oikein kylmällä (alle 20 astetta pakkasta) ei lämmityslaitteiden teho meinaa ihan riittää ja auto voi tuntua hiukan viileältä.

Mietteitä sähköautoilusta

Lataaminen

Sähköautojen kohdalla useimmiten keskusteluissa pyörii yhden latauksen mahdollistama ajomatka eli range. Polttomoottoriautolla tankillisella pääsee yleensä yli 600 kilometriä, joidenkin dieseleiden tarjotessa yli 1 000 kilometrin matkaa. Sähköautoissa 300-600 kilometriä on normaali. Toinen merkittävä ero on ”tankkausaika”. Polttomoottorin kohdalla tankin saa täytettyä alle 10 minuutissa. Sähköauton osalta tankkaaminen ei ole lähellekään yhtä nopeaa. Latausnopeuteen vaikuttaa auton sisäisen laturin kapasiteetti. Vanhemmissa autoissa maksimi lataus saattoi olla 3,7 kW, jolloin noin 400 km ajoa varten akun lataamiseen ei yö meinannut riittää. Sittemmin latureiden kapasiteetti on kasvanut ja autoihin on asennettu myös suurteholaturit. Asennutimme kotiimme 11 kW latauspisteen jo aiempaa hybridiä varten. Meillä mersussa kotilatauksessa maksimi teho on 7 kW ja volkkarilla 11 kW. Kummankin auton kohdalla akun saa ladattua hyvin yön aikana, ja hiukan voi jopa taktikoida sähkön hinnan kanssa.

Mietteitä sähköautoilusta

Vuoden aikana tuli kokeiltua muutaman kerran myös kauppojen ja huoltoasemien yhteydessä olevia suurteholatureita. Kokemukset ovat olleet positiivisia, auto latautuu ruoka- tai kahvitauon aikana jo useita kymmeniä prosentteja. Suurteholatureissa latauskentän kokonaisteho jaetaan kaikkien lataajien kesken. Jako ei mene tasan, vaan latauskentässä on älyä ja se jakaa tehoa autojen latureiden kapasiteetin sekä akkujen tyhjyyden mukaan. Suomessa alkaa olla latauspaikkoja jo varsin mukavasti ja autojen karttaohjelmat osaavat niitä myös näyttää. Latauspaikat keskittyvät jonkin verran kaupunkeihin, mikä on varsin luonnollista. Taajamien ulkopuolella useat huoltoasemat tarjoavat myös latauspalveluita. Ainakin ABC-ketjun latauspaikat ovat olleet erittäin toimivia.

Mietteitä sähköautoilusta

Tällä kertaa tällaisia mietteitä sähköautoilusta. Tulemme piakkoin pohtimaan myös sähköautoilua kustannusten kautta. Edelleen sähköautoilu on meistä parempi vaihtoehto, eikä siirtymistä takaisin polttomoottoreihin ole näköpiirissä.

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä

Kesän aurinkoiset kelit ja keskimääräisesti edullinen pörssisähkö ovat iloisia uutisia omakotiasujalle, jolla on aurinkopaneelit katolla. Vaikka perheessä on kaksi sähköautoa, voi edullisen sähkön aikana niitä ladata melko huolettomasti. Aurinkopaneeleista saatava rahallinen tuotto ei halvan sähkön aikana ole korkea, joten auringosta saatavaa sähköä kannattaakin käyttää mahdollisimman paljon omaan käyttöön.

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä.

Pörssisähkö

Tänäkin kesänä pörssisähkö on ollut hyvin tasaisesti halpaa. Mielestämme kaikki alle 5 snt/kWh hinnat ovat halpoja. Vertailukohtana käytämme ennen Ukrainan sodan myötä tullutta energian hintapiikkiä yleisesti käytössä olleet noin 5 snt/kWh määräaikaiset sähkösopimukset. Meilläkin oli aiemmin tuollainen, mutta reilu vuosi sitten kun tuli aika uusia sopimus olivat hinnat yli tuplaten tuohon. Silloiset tarjoukset pyörivät noin 12 snt/kWh tasolla. Tuolloin päädyimme kokeilemaan pörssisähköä, emmekä ole katuneet.

Tänä kesänä meidän elämässä oli kaksi suurempaa poikkeusta verrattuna edelliseen kesään. Vuotta aiemmin taloudessamme oli yksi lataushybridi, kun tällä hetkellä pihassa on kaksi täyssähköautoa. Toinen ero aiempiin vuosiin, oli lähes neljän viikon loma Espanjassa. Tuolloin kodin ylläpitoon (mm. jääkaappi, pakastin ja maalämpöpumppu) kului aurinkotuoton jälkeen yhteensä alle 10 kWh päivässä.

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä.

Sähköautot

Alle 10 kW akusta on siirrytty kahteen 60-100 kW akkuun, joita ladata. Onneksi aikoinaan asensimme kotiimme oman latausaseman. Täyssähköjen lataaminen hitaalla laturilla pistorasiasta ei riittäisi etenkään talvella. Kesän lämpö on eduksi sähköautoille, ja niiden kulutukset ovat noin puolet talven kulutuksesta. Niinpä päivittäiskäytössä olevaa autoakaan ei tarvitse ladata kuin kerran tai kaksi viikossa. Työaikojen takia latausta ei voida aina ajoittaa aurinkotuoton huippuihin, joten auton lataus näkyy myös sähkölaitoksen kulutusraportoinnissa piikkeinä. Usein miten latauksen ajoittaminen iltaan kuitenkin tarjosi lähes nollahintoja tai jopa negatiivisia hintoja. Hintojen päälle tulee siirtomaksut, mutta edelleen kokonaisuutena varsin edullista aikaa.

Kulutuksen ajoittamisen avulla yksikköhinnat ovat olleet kulutuksen aikoihin usein hyvin alhaalla. Kesäkuussa kuukauden kulutuksen keskihinta oli vielä 4,23 snt/kWh. Kesäkuun alussa pörssisähkö oli muuta kesää korkeampi. Heinäkuussa keskihinta putosi alle kahteen senttiin, ollen 1,78 snt/kWh. Elokuu oli kesän edullisin kuukausi, jolloin keskihinnaksi jäi 0,82 snt/kWh. Ensimmäistä kertaa meidän historiassa heinäkuun lasku jäi niin pieneksi, että sähköyhtiö yhdisti sen elokuun laskuun.

Kesän iloja aurinkopaneeleista ja pörssisähköstä.

Pörssisähköön liittyy aina riski hintapiikeistä. Tällä hetkellä median viesti vaikuttaisi odottavan viime talven kaltaista kohtuullista hintatasoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Aurinkopaneeleista on apua vielä pari kuukautta, minkä jälkeen tuotto on pientä kunnes huhtikuun aikoihin aletaan taas saada hiukan enemmän sähköä sitäkin kautta.

Elämä sähköauton kanssa

Elämä sähköauton kanssa

Elämä sähköauton kanssa. Olemme eläneet nyt noin vuoden kahden sähköauton kanssa. Siirtyminen polttomoottori- ja hybridiautoista täyssähköön on sujunut yllättävän helposti. Varsinkin alkuun mietimme kovasti miten pärjäämme, jos tarvitsee lähteä johonkin pidemmälle. Luonnollisesti myös sähkön hinnan kehitys ja sen suhteuttaminen polttoaineiden hintoihin piti miettiä ennen vaihtopäätöstä.

Elämä sähköauton kanssa.

Pitkät matkat

Pitkät matkat ovat sähköautoilun kannalta olleet melko yleinen keskustelun aihe. Ja varsinkin talvella on varsin aiheellista miettiä ajoreitit sekä pysähdyspaikat melko tarkkaan. Sähköauton tankkaaminen ei käy ihan yhtä helposti kuin polttomoottorin. Polttomoottori autossa tankkaus vie joitakin minuutteja. Polttoaine pumppuja on kaikilla asemilla, ja joitakin erityisen edullisia hetkiä lukuunottamatta ei pumpulle tarvitse yleensä edes jonottaa.

Edellisessä vaiheesa ajelimme hybridillä. Hybridiauton lataaminen oli varsin hidasta, eikä akkukaan ollut kovin iso. Täyssähköisten lataaminen on nopeutunut viime vuosina huomattavasti teholatureiden ja autojen latausjärjeselmien kehittymisen myötä. Siltikään lataus ei tapahdu muutamissa minuuteissa, ja latureilla voi olla jonoa. Onneksi monissa lataus appeissa näkee onko toivotulla asemalla vapaata. Latausinfraa on onneksi tullut paljon myös eri kauppojen yhteyteen ja hypermarketeillakin on yleensä myös suurteholatureita.

Elämä sähköauton kanssa.

Sähköautojen yhdellä latauksella ajettava matka vaihtelee huomattavasti eri merkkien ja malliversioiden välillä. Meidän autoista molemmat näyttävät 300-400 km täydellä latauksella kesäisin. Talvella ajomatka putoaa ja -20 asteen paikkeilla ollaan lähellä puolikasta ajomatkaa. Matka kasvaa hiukan auton ja akkujen lämmetessä, mutta vaikuttaa silti matkan suunnitteluun.

Tänä kesänä teimme toisella autolla matkan Turun kautta Ruotsin puolelle. Laivan lähtöä odotellessa kävimme varmuuden vuoksi lataamassa autoa Turun keskustan ABC:lla, jossa jäätelöiden syömisen aikana akku saatiinkin ladattua noin 80% tasolle. Ruotsissa latureita löytyi myös helposti. Ainakin Uppsalan alueella lataussähkö oli selkeästi kalliimpaa kuin Suomessa. Normaalin alle 22 kW latauksen kW-hinta oli lähes sama kuin Suomessa teholatauksen hinta. Ja teholaturin hinta melkein kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Elämä sähköauton kanssa.

Toinen pidempi reissu suuntautui Savonlinnaan. Menomatkalla pysähdyimme Mikkelissä lataamassa kahvitauon verran. Oopperan ja yön aikana auto ladattiin uudestaan täyteen hotellin parkkihallissa. Suurin yllätys koettiin kotimatkalla. Vaikka ajoreitti oli sama molempiin suuntiin, meno matka ei olisi onnistunut ilman lataustaukoa, mutta kotiin paluu onnistui helposti. Tämä jäi hiukan ihmetyttämään, toimintamatkan eron ollessa kymmeniä kilometrejä.

Vuoden kokemuksen pohjalta ei paluuta polttomoottoreihin arkikäytössä ole. Elämä sähköauton kanssa jatkuu tulevaisuudessakin.

Sähköauto talvella

Sähköauto talvella

Olemme nyt ajelleet pelkillä täyssahköisillä autoilla hiukan alle puoli vuotta. Yksi asia mikä mietitytti autoa hankkiessa oli se, että millainen on sähköauto talvella. Miten akusto reagoi pakkaseen? ja miten mahtaa pörssisähkön hinta heilahdella ja sen vaikutus ajamisen kustannuksiin.

Sähköauto talvella.

Pakkanen ja ajomatka

Etelä-Suomikin sai kokea alle -20 asteen lämpötilat vuoden vaihteessa. Pakkasen kyllä huomasi myös sähköautossa. Lämpömittarin näyttäessä -25 astetta putosi auton käyttömatka puoleen kesän lukemista. Kesällä täydellä akulla pääsee yli 300 kilometriä, ja kovilla pakkasilla range putosi 170 kilometrin hujakoille. Osittain varmasti vaikuttaa kylmyyden vaikutus akkuun, mutta erityisesti kulutus näytti nousevan pakkasen myötä. Toinen kylmyydestä johtuva ominaisuus liittyy auton lämmittimeen. Sähköautossa lämmittimenä toimii ilmalämpöpumppu ja pakkaslukeman ollessa -20 tai kylmempää huomasi pumpun tehon laskevan selvästi. Auto kyllä lämpeni, mutta pumppu sai huutaa koko ajan.

Ilman lämmetessä -15 asteen paikkeille nousi auton range jo huomattavasti, ja odotettava matka nousi yli 220 kilometrin. Samoin parani myös lämmittimen tehosuhde. Samaan tapaan pakkaslukemien lämmetessä yksinumeroisiin lukemiin, nousee myös täyden akun range. Suojakeleillä päästään jo lähelle 300 kilometriä.

Sähköauto talvella.

Talven lataukset ja pörssisähkö

Edellisen talven korkeat sähkön hinnat olivat myrkkyä myös sähköauton lataajille. Täyssähköauton lataaminen on kuitenkin merkittävä sähkön kuluttaja, ja etenkin talvella autoa saa ladata tiheämmin kuin kesällä. Tänä talvena pörssisähkön hinnat ovat pysyneet varsin maltillisina, kuten loppukesästä monessa lähteessä ennakoitiinkin. Sähkön hinta on myös usein ollut yö aikaan edullisimmillaan. Sähköauton lataamisen osalta usein voi valita mihin aikaan latauksen käynnistää, ja siten ohjata latauksen edullisimmille ajoille. Monesti ajoituksella on voinut jopa puolittaa latauksen kustannuksen saman päivän sisällä.

Pääsääntöisesti olemme edelleen ladanneet kotilaturilla, joka on etenkin yöaikaan ollut selvästi edullisempi kuin kaupalliset laturit. Muutaman kerran resissussa olemme turvautuneet kaupallisiin latureihin, ja tammikuun alussa kokeilimme ensimmäisen kerran myös pikalaturia. Pikalaturi yllätti positiivisesti. Automme on hiukan vanhempi ja siten auton sisäänrakennetun laturin teho ei vastaa nykyajan autoja. Pikalaturilla lataus onnistuu kolme kertaa nopeammin kuin tavallisella tai kotilaturilla. Vaikutti siltä, että auton akusto myös pystyi ottamaan pikalaturin tasavirtaa sisään tehokkaammin myös latauksen loppuvaiheessa.

Sähköauto talvella.

Sähköauto talvella toimii varsin hyvin. Erityisesti oikein kylmillä ilmoilla pitää matkat vain suunnitella hiukan tarkemmin, ja miettiä missä lataa matkalla.

Yksityisleasing

Yksityisleasing

Vaihdoimme perheen molemmat autot hiljattain. Toisen kohdalla muutoksen aiheutti vanhan auton hajoaminen. Toisen auton kohdalla vaihto ei vielä ollut pakollinen, mutta auto alkoi saavuttaa sen iän, jossa riski kalliille huolloille kasvaa huomattavasti. Polttoaineen hintojen säilyminen kahden euron tuntumassa antoi omalta osaltaan sysäyksen sähköautoiluun siirtymiseen. Kakkosauton kohdalla päädyimme työsuhdeautoon. Ykkäsauton kanssa mietimme vakavasti eri yksityishenkilön rahoitusmahdollisuuksia. Perinteisesti auto on ostettu vaihtamalla vanha auto ja ottamalla välirahalle rahoitus autoliikkeen kautta. Vaihtoehtona päädyimme tutkimaan toimisiko yksityisleasing meille vaihtoehtona.

Yksityisleasing. Uusi EQC

Rahoitusmalleja mietittäessä, yhtenä poikkeuksena aiempiin autojen hankintoihin, huolenpitosopimus nousi yllättävän tärkeäksi tekijäksi. Aiemmin etenkin uusien ja uudehkojen autojen kohdalla emme ole pitäneet huolenpitosopimusta, joka sisältää huollot ja tekniset korjaukset, kovinkaan tärkeänä. Olemme luottaneet takuuseen sekä autojen yleiseen laatuun. Yleensä kaikki onkin mennyt hyvin, mutta muutamia poikkeuksiakin vuosien varrelle mahtuu. Automerkki ja malli oli laskelmia tehdessä jo lukkoon lyöty, ja siten mallien kustannusvaikutusten arviointi voitiin tehdä.

Siinä se odottaa, EQC.

Autolaina vai yksityisleasing

Ykkösauton rajautuessa Mercedekseen, ei autoliikkeissä ollut hirveästi valintaa. Tämä myös osaltaan rajoitti toimijoita, joiden kautta rahoitus tai yksityisleasing onnistuisi. Yksityisleasingissa muutamia vaihtoehtoja löytyi. Yksityisleasingeja tutkaillessa kannattaa tarkistaa mitä palveluun kuuluu, sillä osassa ei esimerkiksi huollot olleet mukana hinnassa. Veholta löytyy yksityisleasing uusille autoille Veho GO palveluna, nyt uutena oli tullut mukaan myös käytettyjen autojen leasing mukaan palveluvalikoimaan. Saimme tarjouksen sekä omistus- että leasing versiosta, sisältäen Vehon huolenpitopalvelun. Vertailuissa ei isoa eroa hinnassa ollut, leasingin ollessa kuukausitasolla hiukan halvempi. Yksityisleasing vaikuttaa olevan edullisempi kuukausihinnaltaan, mikäli kilometrit pysyvät 10-20 tuhannen vuosittaisen kilometrin hujakoilla.

Yksityisleasing.

Molempien rahoitusmallien yhteydessä meillä oli mahdollisuus myydä nykyinen auto vaihdossa. Vaihtohinnan kohdalla viimeistään tuli selväksi, ettei auton omistaminen ole kovin hyvä bisnes. Vaikka arvoa vielä olikin, oli se kuitenkin sulanut turhan nopeasti. Lainarahoituksen yhteydessä vaihtoauton hinnassa on kuulemma hiukan enemmän liikkumavaraa kuin leasingissa, mutta ei sekään tuhansia euroja olisi. Lainarahoituksessa vanhaa autoa käytetään perinteisesti pienentämään lainoitettavaa osuutta. Myös leasing vaihtoehdossa kuukausierää voi pienentää laittamalla vanhan auton hinnan osaksi rahoitusta, mutta se ei ole välttämätöntä. Niinpä päädyimme kokeilemaan yksityisleasing vaihtoehtoa, sillä se vaikutti kokonaisuutena pitkällä aikavälillä taloudellisemmalta. Ykstyisleasing on meille osa huolettomuutta, meidän ei tarvitse miettiä auton arvonalentumista tai huoltokuluja.

Siirtyminen sähköautoiluun

Siirtyminen sähköautoiluun

Jonkin aikaa sitten kirjoittelimme perheen kakkosauton hajoamisesta ja sitä kautta siirtymisestä sähköautoiluun. Vaikka kakkosauton tilalle hankittu ID.3 on mukava auto ajaa ja täyttää kakkosauton paikan hienosti. Huomaa hintahaitarin alapään valinnan olevan selkeästi pikkuauto. Myös sisustus ja tuntuma yleisesti ovat linjassa hinnan kanssa. Sähköllä ajelu osoittautui kuitenkin varsin mukavaksi, auto reagoi hyvin ja hiljaisuus on oma plussansa. Aika nopeasti perheessämme heräsi keskustelu, josko olisi aika harkita myös ykkösauton vaihtaminen sähköiseen.

Siirtyminen sähköautoiluun. ID3

Plug-in hybridi

Mercedeksen GLC plug-in hybridi on ollut mukava auto ajella, ja bensamoottori sähkömoottorin kaverina on ollut erittäin positiivinen kokemus. Kokemukseen on varmasti vaikuttanut myös Mercedeksen yleisesti korkea laatu. Vuosimallin 2017 GLC plug-in hybridin akku vain on turhan pieni. Yhdellä latauksella on päässyt hiukan yli tai alle 20km. Toki kilometri määrä on tuosta hiukan noussut sitä mukaan miten auto on pystynyt lataamaan jarrutuksista lisää toimintamatkaa. Pääosin autolla ajeltiin pk-seudulla työmatkoja ja lasten harrastusmatkoja. Keskimääräinen bensan kulutus autolla oli 5,5-6 litraa/100km. Meidän ajomäärillä autoa sai tankata viikottain, noin 80€ kerralla. 1,9 €/litra hinnalla GLC:lle tulisi noin 11€/100km kustannusta, ilman sähkölatauksen hintaa. Noin 8 kW akun lataaminen täyteen keskimääräisellä 10c/kWh hinnalla olisi alle euron. Julkisissa latureissa hinta olisi noin kolminkertainen.

Siirtyminen sähköautoiluun. EQC

Sähköautoiluun

Yli kuuden vuoden ikä ja mahdolliset tulevat huoltokustannukset saivat meidät miettimään GLC:n vaihtoa joko uudempaan Mercedeksen GLC:n tai sitten täysähköiseen EQC:n. Merkistä ei hirveästi tarvinnut keskustella, Mersu on osoittautunut meidän käyttöön erittäin mukavaksi autoksi.

Auton huoltokulut ovat osoittautuneet suurimmaksi yllätyseräksi auton omistamisessa. Aiemmassa Audi Q7:ssa niitä meidän kohdalle sattui todella paljon. Vaikka autoa huollatettiin hyvässä huoltamossa, joka ei ollut Audin virallinen huolto, tuli ylimääräisiä kuluja useita tuhansia. Niinpä tällä kertaa auton vaihtoon lähdettiin kahdella vaihtoehdolla. Joko auto hankittaisiin rahoituksella ja autoon otettaisiin huolenpitosopimus, tai sitten kokeiltaisiin yksityisleasingia. Tällä kertaa päädyimme yksityisleasingiin, siitä oma kirjoitus myöhemmin.

Laskeskelimme, että GLC:n huoltoihin pitää laskea vähintään 400-500 euroa vuodessa, ja sen lisäksi on vielä suuri riski (meidän tuurilla suuri riski), että jotain kallista hajoaa ja puhutaan muutamasta tuhannesta eurosta helposti. Polttoaineisiin GLC:n kanssa normaalisti menee 300-350€/kk, eikä polttoaineen hinta taida laskea tulevaisuudessakaan. EQC:n kohdalla bensakulujen tilalle tulee toki latausmaksut. EQC:n keskikulutus on 20-25 kWh/100km, tulisi vertailevaksi käyttöhinnaksi parista eurosta noin 8 euroon (julkiset laturit). Etenkin oman laturin kanssa voi lataamisen ajoittaa halvoille tunneille, ja hyödyntää aurinkopaneelien energiaa, niin käyttökustannusten pitäisi laskea huomattavasti.

Sähköautojen latauspaikka.

Lyhyellä kokemuksella siirtyminen sähköautoiluun on ollut positiivinen kokemus. Lähiaikoina tulossa kirjoitusta ykstiyisleasingista ja todennäköisesti myös päivitystä sähköautoiluun kunhan kelit hiukan kylmenevät ja muutenkin kokemusta latailusta kertyy.

Sähköauto

Sähköauto

Sähköauto.

Sähköauto on ollut mietinnässä jo jonkin aikaa, mutta autojen korkeahkot hinnat ovat vielä rauhoittaneet mieltä hankinnan osalta. Tänä kesänä vanha uskollinen 2006 vuoden Audi päätti sanoa sopimuksen irti, toki tämäkin tapahtui noin viikko hyväksytyn katsastuksen jälkeen. Audissa vaikuttaisi olevan jokin sähköpuolen vika, jonka korjaamista vielä mietimme. Kakkosauton hajoaminen pakotti miettimään miten satunnaiset toisen auton tarpeet katetaan.

Melko nopeasti tulimme yhteiseen ymmärrykseen, että toinen auto tarvitaan ja toinen auto olisi sähköauto. Taustalla mielessä vielä kiersi hiukan varasuunnitelmana normaali polttomoottoriauto, jos ei sopivaa sähköautoa löydy. Aloimme tutkailla sekä uusien että käytettyjen autojen markkinaa. Hyvin pian tuli selväksi ettei kohtuuhintaista käytettyä sähköautoa ole tarjolla. Taitavat olla vielä sen verran uusia ettei autoja ole kovin paljoa jälkimarkkinoilla ja nekin jotka sieltä löytyy ovat vielä arvossaan. Samalla aloimme myös haastaa ajatuksiamme auton hankinta-/ omistustavasta. Meillä on aiemmin ollut työsuhdeautojakin, mutta pääsääntöisesti autot ovat olleet omia. Varsinkin kakkosauton kohdalla vakavasti pohdimme erilaisia yksityisleasing vaihtoehtoja. Leasingin suurin hyöty meidän ajatuksissa on huolettomuus, kun huollot ja korjaukset kuuluvat hintaan. Leasingien suurin haittapuoli on ollut niiden hinta. Henkisesti on myös tullut ajateltua, että omasta autosta jää vielä pääomaa seuraavaan autoon. Monesti emme ole saaneet perusteltua itsellemme hintaeroa leasingin ja perinteisen lainarahoituksen välillä, oletuksena kuitenkin uudehkon auton ei pitäisi juuri ylimääräisiä korjauksia tarvita.

Sähköauto. ID3

Työsuhdeauto

Kuin sattumalta oli toisen meistä työpaikalla juuri vapautumassa pieni sähköauto työsuhdeautoksi. Työsuhdeauto vapautui kesken kauden, joten tässä kohtaa ei tarvitse edes sitoutua kuin vajaaksi vuodeksi. Vuoden kokeiluaika onkin tässä kohtaa oikein sopiva, kun mietimme miten jatkamme kahden auton politiikkaa. Josko pian olisi aika vaihtaa myös ykkösauto hybridistä täyssähköön. Tässä kohtaa ei myöskään kannata aliarvioida hyötyä, että auton sai alle nopeasti, käytännössä heti lomien jälkeen. Työsuhdeauto osoittautui tässä kohtaa myös kaikkein edullisimmaksi vaihtoehdoksi, etenkin kun 2021-2025 ajalle on käyttöetuautoille myönnetty erillinen 170€/kk alennus verotusarvoon. Vapaalle autoedulle alennus olisi 290€/kk, mutta työnantajan autopolitiikassa sallitaan vain käyttöetu. Meidän VW ID.3:ssa verotusarvo on hiukan yli 400€/kk, sisältäen vakuutukset, huollot, renkaanvaihdot sekä ulkopesun pari kertaa kuukaudessa.

Sähköauto. ID3

Kokemuksia ID.3:sta

Muutaman viikon ajelun jälkeen ID.3 on ehkä jopa yllättänyt positiivisesti. Kulutus on kaupunkiajelussa melko maltillisen oloinen alle 15 kWh/100km. Pörssisähkön ja aurinkopaneelien myötä ajamisen kustannukset vaihtelevat. Laskiessa kaupallisten latauspisteiden noin 30 c/kWh hinnalla, ajamisen hinnaksi tulee 4,5 €/100km (vertailuna polttomoottorilla noin 1,9€/l ja kulutus 6 l/100 km vastaava luku on 11,4 €/100km). Kotona ladattaessa sopivalla ajoituksella saa auton latauksen kulut vähintään puolitettua.

ID.3 on kohtuullisen hiljainen hintaansa nähden. Auto on myös mukava ajella pääkaupunkiseudulla, joskin aluksi nopeuden säätely vaatii hiukan tarkkaavuutta kun ei ole moottorin ääntä johon on tottunut. Autossa on mukavasti varustelua kuten adaptiivinen vakionopeuden säädin ja kaistavahti. Pienen miinuksen saa automatiikan ohjelmointi, auto ei aina tunnista oikein nopeusrajoituksia, etenkään aluerajoituksia. Vakionopeudensäätimen kanssa ajellessa auto saattaa myös tulkita joitakin mutkia hiukan tiukemmiksi ja ehdottaa nopeuden hidastamista liiaksikin.

Sähköauto

Kaiken kaikkiaan sähköauto on osoittautunut ainakin kakkosautona varsin hyväksi ratkaisuksi. ID.3 on sopivan tilava kuskaamaan lasten harrastusvälineet. Yli 300 km ajomatka riittää pk-seudulla hyvin, ja tarvittaessa latureita on hyvin matkan varrella.

Sähköauton hankinta

Sähköauton hankinta

Sähköauton hankinta.

Perheellämme on kaksi autoa. Toinen on plug-in hybridi, jonka toisena käyttövoimana on bensiini. Toinen auto on vanhempi bensamoottorilla varustettu pikku Audi. Audi hankittiin aikoinaan kakkosautoksi. Tarvitsimme manuaalivaihteisen auton, jolla poikamme opetteli ajamaan. Opetusluvalla opetettaessa autoon piti asentaa lisäjarrupoljin. Inssiä varten auton oli syytä olla manuaalivaihteinen, muuten ajokorttiin olisi tullut rajoite jonka myötä saisi ajaa vain automaattivaihteisia autoja. Nyt Audilla alkaa olla ikää jo yli 15-vuotta, joten vaihto alkaa olla jossain vaiheessa ajankohtaista. Kakkosautolla ajetaan melko vähän, ja sekin ajelu on pk-seudulla töihin tai lasten harjoituksiin ajelua. Niinpä Audin korvaajaksi on mietinnässä sähköauton hankinta.

Sähköauton hankinta.

Ajatuksia sähköautoilusta

Olemme sähköautoilun kannattajia sen käytön päästöttömyyden vuoksi, ottamatta kantaa valmistuksen tai sähköntuotannon päästöihin. Olemmekin olleet tyytyväisiä nykyiseen plug-in hybridiin. Vaikka nykyisen auton akku onkin varsin pieni nyky mittapuulla, vaikuttaa sekin jo merkittävästi bensan kulutukseen. Seurannan perusteella ja arvioimalla vastaavan kokoisen auton kulutusta, vaikuttaisi hybridi säästävän 3-4 litraa/100 kilometrillä.

Sähköauton kohdalla suurimmat mietteet liittyvät auton käyttömatkaan. Molempien autojen vaihtoa sähköisiin emme ole vielä miettineet, sillä pidempien matkojen osalta auton lataaminen mietityttää. Vaikka latausverkosto alkaa jo olla varsin laaja, ja monet ovat ajaneet täyssähköisillä ympäri Suomea, asia vielä mietityttää. Monessa paikassa latureita on vain muutama, ja sitä myöden kun sähköautojen määrä lisääntyy, riski sille että kaikki latauspaikat ovat varattuina kasvaa. Ruuhkaisissa paikoissa näkee myös kuinka tavallisilla autoilla pysäköidään latauspaikoille. Myös lataamisen kesto vaikuttaa päätökseen.

Viime vuotisen sähkön hinnan nousu on nostanut sähköautolla ajamisen kustannuksia. Ajelu on silti edullisempaa kuin bensa-autolla. Sadan kilometrin matkaa varten bensa-autolla, joka kuluttaa 9 litraa/100 km, nykyisellä bensan hinnalla menee 15-20€. Vastaavan matkan pääsee sähköautolla muutamalla eurolla (n. 14 kWh ja 0,22€/kWh). Matka halpenee vielä entisestään, jos lataa kotona ja omaa edullisen sähkösopimuksen tai ajoittaa latauksen halvoille tunneille.

Sähköauton hankinta.

Kakkosautoksi täyssähköinen auto olisi varsin mainio valinta. Ajomatkat pysyvät melko lyhyinä, ja auton saa ladattua kotona rauhassa täyteen. Jos tällä hetkellä vaihtaisimme tai hankkisimme kakkosautoa, olisi sähköauton valinta hyvin selkeä.

Latausasema sähköautolle

Latausasema sähköautolle

Latausasema sähköautolle.

Vaihdoimme edellisen bensasyöpön automme uudempaan ja vähemmän kuluttavaan keväällä 2019. Auton vaihdon yhteydessä mietimme paljon myös erilaisia sähköautovaihtoehtoja. Valinta kohdistui mersun GLC 350e lataushybridiin. Täyssähköä emme uskaltaneet vielä valita latauspisteiden hajanaisuuden vuoksi. Pk-seudulla latauspisteitä vielä löytyy ihan mukavasti, mutta hiukan kauemmas lähdettäessä pisteen löytö on vielä vaikeampaa. Lataushybridin pienehkön akun (n. 7kW) lataaminenkin tilapäislaturilla suko-pistokkeesta kestää nelisen tuntia, joten täyssähköauton lataaminen täyteen ei välttämättä onnistuisi edes yön yli. Pihallamme tehtiin tänä kesänä kaivuita valokuidun asennuksen yhteydessä, niinpä samalla oli hyvä hetki asentaa kunnollinen latausasema sähköautolle.

Latausaseman käynnistysnappi.

Latausaseman valinta

Latausaseman suunnittelun alussa esiin nousi kaksi isoa kysymystä. Minkä tehoisen latausaseman valitsisimme, ja siitä seurauksena minkä paksuinen kaapeli tarvittaisiin. Tehon valinnassa auttoi Internet ja sieltä löytyvät artikkelit. Tämän hetkisistä sähköautoista harva kykenee ottamaan edes 11 kW syöttöä. Meidän auto kykenee hyödyntämään vain yhden vaiheen kautta 3,4 kW. Päätimme kuitenkin varautua tulevaan ja valitsimme 11 kW latausaseman. Valitussa teholuokassa on useita eri valmistajia, mutta hintatietoja on hankala saada ellei ole tunnuksia tukkureiden verkkokauppoihin. Keskimäärin hinnat ilmeisesti liikkuvat n. 1000 euron molemmin puolin. Valtavirrasta poikkeavana löysimme Tamperelaisen EV Latauksen. Puhelimessa heiltä sai asiantuntevaa neuvontaa sopivan latausaseman valintaan. Tilaaminen onnistui helposti suoraan verkkosivuilta ja laite tuli postissa parissa päivässä. Valitsimme heidän mallistosta 11 kW C-mallin, jossa on 6 m kiinteä latauskaapeli Type II pistokkeella. Hintaa laitteelle tuli 600 euroa.

Kaapelin valintaan vaikuttaa valittu teho sekä tuleeko syöttö yhdellä vai kolmella vaiheella. Meillä kaapelin toinen pää vedettiin kellariin, jossa saimme syötöksi kolme vaihetta suoraan pääsulakkeilta tulevasta kaapelista. Valitsimme kaapeliksi MCMK 4×6+6 neliömillisen maakaapelin, joka jättää varaa tulevaisuuden tehovaatimuksillekin. Kaapelia saa tilattua eri rakennusverkkokaupoista, mutta usein pitää tilata koko 50 metrin kela. Netraudasta sai tilattua halutun metrimäärän pientä katkaisumaksua vastaan.

Lataus käynnissä.

Asennus

Asennuspaikaksi mietimme ensin auton vieressä olevaa kukkapenkkiä, mutta tulevaisuutta ja mahdollista toista sähköautoa ajatellen paikka voisi olla hankala. Toinen auto saattaisi jäädä liian kauaksi pistokkeesta. Ajoitimme maan kaivuutyöt samalle ajalle, kun Valokuitunen teki valokuitukaivuita. Näin saimme upotettua maakaapelin samaan uraan kuidun kanssa, ja itselle jäi parin metrin pätkä kuitu-urasta autotallin kulmalle. Kellarin seinään porasimme läpivientireiän ja ulkoseinässä kaapeli suojattiin metallikourulla.

Lataus käynnissä.

Latausaseman saavuttua tilasimme paikalle sähkärin, joka touhusi asennuksen kanssa vajaat kaksi tuntia. Sähköturvallisuus edellyttää latausaseman kytkennässä vikavirtasuojan. Tähän kannattaa varautua, sillä ne eivät ole ihan ilmaisia. Meidän käyttöön soveltuvalle vikavirtasuojalle tuli hintaa 200 euroa.

Latausasema perustilassa.

Reilun kuukauden käytön jälkeen on helppo todeta hankinnan olleen hintansa väärti. Kunnollinen latausasema sähköautolle säästää ajassa huomattavasti. Meidänkin auto, vaikka ei kykenekään hyödyntämään täyttä potentiaalia, latautuu nyt yli puolet nopeammin. Latausasema on helppokäyttöinen, kun johtoa ei tarvitse erikseen kytkeä pistorasiaan ja säilöä takakontissa. Kiinteällä johdolla pistoke vain kiinni autoon ja lataus käynnistyy.